Mitä matkalla tapahtuu http://www.suntekno.fi/index.jsp?pid=183

Mitä matkalla tapahtuu


Aurinkoenergian säteilymääristä ja paneelien hyötysuhteista keskustellaan hyvinkin paljon markkinoinnin yhteydessä, mutta olennaisin osa järjestelmän kokonaishyötysuhde on jäänyt pienemmälle huomiolle. Toimivan aurinkosähköjärjestelmän aikaansaamisen edellytyksenä on tiedostaa kokonaisketju ja siihen vaikuttavat tekijät.
Säteilymäärät
Energian siirto akustoon

Paneelin tuottama energia tulee siirtää suoraan käyttökohteeseen tai varastoida akustoon.

Mökkikäytössä suurin osa energiasta tullaan käyttämään akun kautta. Energian varastointi akustoon on yksi aurinkoenergian suurimpia ongelmakohtia.

Tarvitaan komponentteja jotka valvovat tai rajoittavat energiamääriä. Lataussäädin on yksi olennainen osa järjestelmää joka valvoo akun varaustilaa. Kun akun varaustaso saavuttaa 80 % varausasteen alkaa säädin rajoittamaan virran syöttöä. Jolloin osa energiamäärästä leikataan pois jos sille ei ole muuta käyttöä. Lataussäätimen toimintoihin kuuluu myös informoida järjestelmän toimivuutta kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina. Näiden toimintojen ylläpito kuluttaa myös akustoon varastoitunutta energiaa


Paneelinhyötysuhde







Myös akulla on oma energian vastaanottokyky eli hyötysuhde. Kaikki paneelin tuottama energia ei varastoidu täysimääräisenä akkuun. Puhutaan varauksen vastaanottokyvystä. Yleisenä arvona avonaisilla akuilla se on 70 % yksikköä. Akuilla on myös yksi ominaisuus syväpurkautuminen joka on huomioitava kaamosaikaan.




Järjestelmän kokonaishyötysuhde

Kun tarkastelemme kokonaisuutta mikä osuus kokonaissäteilymääristä on käytettävissä kulutukseen voimme todeta että se on yllättävän pieni. Järjestelmän keskimääräinen kokonaishyötysuhde mökkikäytössä on noin 7- 8 % yksikköä. Jos tiedämme käytössä olevan paneeliin pinta-alan ja paneelin hyötysuhteen voimme melkoisella tarkkuudella arvioida järjestelmän tuottaman energiamäärän eri vuodenaikoina.

On muistettava että oheiset arvot ovat käytettävissä vain yksi - ja monikidepaneelien laskentaperusteena. Kun vastaavasti ohutkalvopaneelin hyötysuhde on luokkaa n. 7- 9 % niin järjestelmän kokonaishyötysuhde jää silloin noin 4 % tasolle.

Järjestelmän kokonaishyötysuhteen ymmärtäminen antaa mahdollisuuden arvioida aurinkoenergian käyttöä laajemmassa mittakaavassa. Oheinen taulukko kertoo todellisuuden kuukausivaihteluista eikä jätä tilaa arvailuille.

Aikavälillä maalis - syyskuu täyttää hyvin mökkiläisen energiatarpeen ja antaa mahdollisuuden eri vaihtoehdoille. Mikäli kaamosaikana järjestelmällä on käyttöä tulee tämä huomioida
Kokonaishyötysuhde

suunnitteluvaiheessa erittäin tarkkaan. Paneeliin mitoitus, sijainti, säädettävyys ja muut huoltotoimenpiteet, kaikilla näillä on vaikutus kokonaishyötysuhteeseen . Myös järjestelmän komponentit kuluttavat

lepotilassa energiaa eri tavoin, myös niiden yhteensovittaminen tulee

huomioida kun tarkastelemme kokonaishyötysuhdetta





Järjestelmän kokonaishyötysuhde vaihtelee eri käyttökohteissa joka tulisi huomioida entistä tarkemmin kun suunnitellaan laajempia kohteita. Mikäli paneeliin tuottama energia saadaan suoraan hyödynnettyä käyttökohteeseen päästään likelle paneelin hyötysuhdetta.