Aurinkopaneelin asennuspaikka
Järjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen alkaa paneelin asennuspaikan valinnalla, missä meidän kohteessa energian saatavuus on maksimaalinen. Tämän jälkeen voimme suunnitella millä tuotteilla ja toimenpiteillä kokonaisuus toteutetaan.
Seinä tai kattoasennus
Perinteisesti paneelit on asennettu katolle tai rakennuksen seinälle.Tähän on vaikuttanut vain yksi tekijä: markkinoilla on ns.” mökkipaketteja ” joiden tuote - ja komponenttivalikoima määrä asennustavan ja paikan. Toiseksi rakennus määrää paneelin suuntauksen ja sijaintipaikan joka ei kaikissa olosuhteissa ole paras mahdollinen.
Paistetuntien määrä
Peruslähtökohtana olisi löytää vapaa sektori jossa esteetön paisteaika olisi noin 5 – 6 tuntia. Monissa asennusohjeissa edellytetään, että paneeli tulisi suunnata suoraan etelään.
Kokonaisuutta ajatellen paistetuntien ja suuntauksen kesken joudutaan tekemään vertailuja ja ratkaisuja ”mututuntumalla”
Kuuden tunnin esteetön sektori on 90 º astetta on melkoinen sektorialue. On myös huomioitava meillä on hyvin paljon käytettävissä tietoa säteilymääristä, mutta vähemmän tietoa järjestelmän vastaanottokyvystä. Otammeko kaiken saatavan energian kerralla miten säädin tai akku reagoi tilanteeseen. Joskus katto tai seinäasennuksessa joudumme harkitsemaan kahden eri paneelin sijoittamista eri kohteisiin ja jopa suuntaamaan eri ilmansuuntiin. Kun tarkastelemme asiaa järjestelmän toimivuuden kannalta ratkaisu voi olla todella hyvä. Voimme asentaa jopa eri tehoisia paneeleja eri kohteisiin ja näin hakea maksimaalista tuottoa. Esimerkki tapauksessa lähekkäiset mökit joiden rantavyöhyke suojattu puustolla esti käyttämästä eteläistä ilmansuuntaa. Tilanne ratkaistiin kahdella eri suuntaan sijoitetulla paneelilla josta löytyi riittävät paistetuntimäärät.
Muut tuottoon vaikuttavat tekijät
Ympäristön lämpötilalla oli merkittävä vaikutus energian tuottoon nähden. Keskikesällä katolle sijoitetun paneelin pintalämpötila voi nousta jopa 60 º C asteen jolla on jo merkittävä vaikutus energian kokonaistuottoon. Tämä voidaan kompensoida sijoittamalla paneeli esim. vesistön läheisyyteen jolloin ympäristön lämpötila laskee ja vedenpinnasta syntyvä heijastussäteily kasvattaa paneelin tuottoa.
Kattoasennuksessa siitepölyn, noen, lumen, puunlehtien ja neulasten poisto on toimenpide jotka tulisi suorittaa riittävän usein taataksemme maksimaalisen energian tuoton.
Ympäristössä tapahtuvat muutokset kuten puuston kasvu voi aiheuttaa huomaamatta varjostumia.
Kuten edellä kerrotusta voimme todeta niin ympäristöllä ja muuttuvilla olosuhteilla on merkittävän suuri vaikutus kokonaisenergian tuottoon. Alueelliset olosuhteet määräävät myös hyvin pitkälti asennuspaikan valintaan esim. saaristo tai sisävesistö.
Sisämaassa olosuhteet ja ympäristön muutokset ovat erilaiset kuin rannikolla tai saaristossa.
Rantarakentamisen muutos vei rakenteet kauemmaksi rantaviivasta ja voimakas puuston kasvu asettaa määrätyt rajoitukset paneelin asennuspaikalle. Monesti tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi. Kun tiedostimme kokonaisuuden kehitimme tuotteen jolla on mahdollisuus tuottaa entistä enemmän energiaa ja vielä vähemmällä.
Järjestelmän jännitehäviöt
Järjestelmän jännitehäviötä pidetään edelleen melkein mörkönä ja käytetään absoluuttisia kertoimia johtimien mitoituksessa.
Joskus 90 luvulla alan guru John Hall Australia piti pienen oppitunnin jännitehäviöistä aurinkosähköjärjestelmässä.
Laskentakaava: Paneliteho 5 A johtimen pituus 60 m 5 x 60 x 0.017 = 5,10 mm²
Tämä tiedon myötä voimme asentaa aurinkopaneelin kohtuullisin johtomitoituksin kauemmaksikin käyttökohteesta. Samalla innovaation tuotteena syntyi ns. VAP - sarjan asennusteline joka moduulirakenteen ansiosta luo rajattomat käyttömahdollisuudet paneeliasennuksessa. Mikä merkitys on 1 voltin pudotuksella paneelin ja säätimen välisessä johtimessa, jos samanaikaisesti saavutetaan esim. kuusi tehokasta paistetuntia ? Vastaus on kuuden lisätunnin tuottama energiamäärä. 6h x 5 A = 30 Ah - 20 % hajasäteilyn tuotto
Nyt on muistettava että tämä ohjeistus soveltuu vain paneelin ja säätimen välisten johtimien mitoitukseen. Jos aurinkopaneelin työskentelyjännite ( Vmpp ) on esim. 17.00 volttia ja säätimen yläraja asetettu 14.4 volttiin tähän jää melkoinen vara jännitehäviöille. Alla olevasta kuvasta ilmenee tarkemmin kun käytämme poikkipinta-altaan 5 mm² johdinta.
Kuten huomaamme meillä on rajattomat mahdollisuudet hyödyntää käytettävissä olevia energiavaroja vaan meidän tulee oivaltaa oikeat toimenpiteet. Jo tuhannet Järvi –Suomen ”mökkiläiset” ovat tämän oivaltaneet ja palaute on ollut erittäin positiivinen.
Paneelin sijoittaminen rantaviivan läheisyyteen käyttämällä samalla VAP asennustelinettä on perusteltua monestakin syystä:
- JÄRJESTELMÄN KOKONAISHYÖTYSUHDE KASVAA
- VAP- ASENNUSTELINE SÄÄDTTÄVISSÄ PÄIVITTÄIN
- HUOLTOTOIMENPITEET HELPOTTUVAT
- ERITTÄIN HELPPO JA NOPEA ASENTAA
- HELPPO LAAJENTAA JATKOSSA
TÄSSÄ TOTEUTUU MOTTOMME ENEMMÄN ENERGIAA VÄHEMMÄSTÄ
No comments:
Post a Comment