Plusenergiatalo tekee sähköä toisille http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energia-lehti/article347686.ece

Plusenergiatalo tekee sähköä toisille

Espoon Otaniemeen valmistuu talven aikana pieni puutalo, jonka nimi on Luukku.

Luukun lattiapinta-ala on 42 neliötä. Talo maksaa yli puoli miljoonaa ja se matkustaa ensi kesänä Espanjaan.

Katolle asennetaan – ihan pian – 70 neliötä aurinkopaneeleja. Runkonsa Luukku on kietonut 35 sentin paksuisiin puukuituvillaeristeisiin.

Pekka Heikkinen esittelee Luukkua.

[Kuva: Jyrki Vesa]

Suomessa Luukku on passiivitalo, mutta Espanjan auringossa se muuttuu aktiiviseksi plusenergiataloksi, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Luukun taidot testataan Madridissa energiatehokkaan rakentamisen ja arkkitehtuurin Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailussa.

”Luukussa ei ole keksitty mitään aivan uutta, mutta siinä on pyritty yhdistämään jo olemassa olevat ja tehokkaaksi osoittautuneet ratkaisut mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi”, Teknillisen korkeakoulun professori Pekka Heikkinen korostaa.
Sähköä yli oman tarpeen

Luukut auki Eurooppaan

Plusenergiatalot saattavat avata tulevaisuudessa paljon bisnesmahdollisuuksia.

Mutta voisiko maalla, jossa iso keltainen piilottelee talvella monta kuukautta ja jossa melkein tallustelee jääkarhuja, olla tarjottavaa auringossa kylpeville etelä-eurooppalaisille?

”Energiatehokkaasta rakentamisesta olisi ilman muuta myös vientituotteeksi”, professori Pekka Heikkinen pohtii.

”Suomalaisilla on alaan liittyvää tietotaitoa, mitä muilla ei ole. Esimerkiksi Saksassa, jossa on toteutettu muutamia plusenergiataloja, kokemukset ja määräykset talojen eristämisestä ovat paljon vähäisempiä. Suomalaisten vahvuus on myös ennen kaikkea kokonaisuuksien suunnittelu ja hallinta.”

Myös Enston Matti Rae uskoo, että ilmasto-olosuhteiden mukaan räätälöidyille kokonaisratkaisuille on markkinoita. Uusia Nokioita ei ole ihan vielä näkyvissä, mutta ainekset ilmiöön ovat olemassa.

”Solar Decathlon -talo hanke kokoaa erinomaisella tavalla Aalto-yliopiston osaamista yhteen ja tuottaa uutta käytännönläheistä tutkimustietoa.

Ensto toimittaa Luukkuun muun muassa sähkökeskuksen, kostean tilan lattialämmityksen, liiketunnistinvalaistusta sekä sähköauton latauspisteen. Enervent, joka kuuluu nykyään niinikään Enstoon, vastaa talon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmästä sekä lämmön talteenotosta.

Luukkuun ei tuotu mitään aivan uutta.

”Luukku todistaa, että plusenergiatalo voi olla sähköenergiapainotteinen ja täydentyä auringolla lämmitettävällä käyttövedellä”, Enston teknologiapäällikkö Matti Rae sanoo.

”Talon tuottama sähkö ja myös lämpö ovat päästöttömiä ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.”

Matti Rae kertoo, että pyörivään lämmönsiirtimeen perustuva lämmön talteenotto yltää kaikkialla Suomessa yli 70 prosentin vuosihyötysuhteeseen. Sisäänrakennetulla poistoilmalämpöpumpulla varustettu malli nostaa hyötysuhteen yli 80 prosenttiin. Teknologia sopii myös jäähdytykseen.

Espanjassa Luukku syöttää tuottamaansa ylimääräistä sähköä verkkoon. Laskelmat osoittavat, että talo yltää vuositasolla plussan puolelle.
Jyrkän etukenon hanke

Keskeinen ongelma on tietenkin raha. Aurinkopaneeleita hyödyntävä tekniikka on vielä kallista.

Luukku-hankkeen kokonaisbudjetti on 630 000 euroa. Koerakentamista ei kuitenkaan voi verrata normaalirakentamiseen, ja harva talo matkustaa Madridiin ja takaisin.

Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on Suomessa pitkä.

”Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on pitkähkö Suomen olosuhteissa, mutta tilanne paranee etelämmäksi mentäessä”, Matti Rae sanoo. ”Kun yksi kilowatti paneelitehoa tuottaa Suomessa noin yhden kilowattitunnin, niin Espanjassa energiaa saadaan noin puolitoista kilowattituntia.”

Aurinkosähkö on pitkäaikainen investointi. 30 vuoden käyttöajalla ja Luukun kaltaisella asennuksella aurinkosähkön hinta on Keski-Euroopassa on noin 25 senttiä per kilowattitunti.

Hinta alittaa pahimpien hintapiikkien lukemat, mutta verkkosähkön keskihintaan on pitkä matka. Keski-Euroopassa käytössä olevien syöttötariffien ansiosta investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee huomattavasti.

Periaatteessa plusenergiatalo voisi hyödyntää myös tuulienergiaa, mutta sen saatavuuteen liittyy enemmän epävarmuustekijöitä kuin aurinkoenergiaan. Jälkimmäisen etuja ovat myös äänettömyys ja vähäinen huollontarve.

Pekka Heikkinen näkee rahoittajiin kuuluvan Sitran tavoin Luukun ”jyrkän etukenon hankkeena”.

”Tällaisia ratkaisuja voidaan soveltaa laajemmin ehkä 10–20 vuoden päästä. Mutta kaikki merkit osoittavat, että kehitys kulkee vääjäämättä kohti matalaenergiataloja, nollaenergiataloja ja plusenergiataloja.”