Maalämpö säästäähttp://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/maalampo_saastaa.htm

Maalämpö säästää

Maalämpö on puhdasta ja ilmaista lämpöä. Vain sen talteenotto maksaa.

Sanna ja Henrik Naskilan Hyvinkään liepeillä sijaitseva omakotitalo on kaukana tavanomaisesta. Vielä vihonviimeisiä viimeistelyjä vailla olevan talon 15 kulmaa näkyy jo ulos ja viehättävä pikku piha on viimeistä piirua myöten valmis. Lisäksi nuoripari on rakentanut noin 170 neliön talonsa pitkästä omien suunnitelmien mukaan ja aivan itse.

Työtä projektissa on toki riittänyt. Rakentaminen käynnistyi jo vuonna 1999 ja lopputarkastukseen päästään syksyllä. – Ajateltiin siinä, että kun näin suureen projektiin ryhdytään, tehdään se sitten kunnolla, Sanna ja Henrik selittävät. He väittävät hymyillen, ettei se nyt loppujenlopuksi niin kauhean raskasta tai vaikeaakaan ollut. – Olimme samaa mieltä kaikista suurista ratkaisuista eikä sisustuksenkaan suhteen ollut erimielisyyttä. Se tuntui kokonaisuudessaan hyvältä ratkaisulta ja kaikki loksahti paikalleen, Sanna muistelee.

Sanna ja Henrik päätyivät puutaloon siksi, että sellaisen he olivat alunperinkin halunneet, mutta myös siksi, että puuta oli Sannan isän metsästä kaadettavissa. Syy siihen, että varsinainen rakentaminen tehtiin omin voimin ja Sannan isän avustuksella oli siinä, että toisaalta rahasta piti säästää ja toisaalta halua omaan pakertamiseen riitti senkin edestä.

Tarkkaan harkittu kokonaisuus

Talo on häkellyttävän tarkalla maulla sisustettu eteisestä makuuhuoneeseen saakka. Sannan askarteluharrastus näkyy paitsi erityisessä askartelulle pyhitetyssä huoneessa, myös talon ylenpalttisissa koristuksissa. Kaikkialla on katsottavaa ja romanttinen ilmapiiri saattelee vierasta huolellisesti suunnitellusta tilasta toiseen. Nelivuotias kävijä ihasteli erityisesti lukuisia enkeleitä ja monimuotoisen makuuhuoneen katon tähtitaivasta.

Myös naskiloiden talon tekniset yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja ja viimeisen päälle viimeisteltyjä. – Kun sähkön hinta nousee aina vain, ajattelimme aluksi puulämmitystä, Henrik selittää. Mutta Sanna lisää nopeasti, että koska hän on nähnyt sen työn ja vaivan, joka riittävän puumäärän haalimisessa on, he päätyivät kuitenkin sitten maalämpöön.

–Sehän on ilmaista ja puhdasta energiaa! Kun tonttia kuitenkin jouduttiin melkoisesti mylläämään, 500 metrin pintaputkiston asentaminen kävi siinä samalla. Henrik kaivoi ja minä asettelin putkia, Sanna selittää. Viikonloppu siinä kului.

Viime talvenkin kovissa pakkasissa lattialämmitys ja maalämpö toimivat hienosti. Naskiloiden maalämpöpumppu on mitoitettu 80 prosentille, loput lämmöstä tuotetaan puilla. – Kyllä me oikeastaan päivittäin puuhellan tai takan lämmitimme jo ihan siitä syystä, että elävä tuli tuo tunnelmaa ja liedellä on mukava laittaa ruokaa, Sanna sanoo.

Varsinainen maalämpöpumppu sijaitsee kodinhoitohuoneessa, jossa se on taitavasti kätketty kaapistoon.

Jo nyt Naskilat ovat huomanneet. Kuinka paljon sähkölaskussa säästyy. – Ensimmäisenä vuonna, kun vielä rakensimme ja käytimme paljon koneita vuoden sähkönkulutus oli yhteensä 10000 kW, josta puolet meni lämmitykseen, puolet käyttösähköön. Olisikohan lasku ollut markoissa siinä 2500-3000 markkaa, Henrik muistelee. Nykyiselläkin sähkön hinnalla laitevalmistajien arvioima kymmenen vuoden kuoletusaika saattaa loppua kesken.

Edullista ja ekologista lämpöä

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilaston mukaan Suomessa myytiin viime vuonna 1479 maalämpöpumppua. Naapurimaassamme Ruotsissa myytiin viime vuonna kuitenkin noin neljäkymmentätuhatta lämpöpumppua ja lämpöpumppujen kokonaismäärä on sata kertaa suurempi. Ruotsissa valtiovalta rohkaisee omakotitalojen lämmitykseen jotakin muuta keinoa kuin suoraa sähköä tai öljyä käyttämällä. Lämmitysöljyyn kohdistuu sama verorasitus kuin dieselöljyyn. Vanhoja öljy- ja sähkö lämmitystaloja muutetaankin kiivaasti, noin kymmenentuhannen talouden vuosivauhdilla, johonkin muuhun lämmitysmuotoon. Niistä seitsemästä kahdeksaankymmeneen prosenttiin valitaan lämpöpumppu ja loppuihin pelletti ja puu.

Maalämpöä on helppo markkinoida omakotitalon lämmitysmuotona, sillä käytetyt argumentit ovat kiistattomia. Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto. Se on helppohoitoinen ja huoleton sähkölämmityksen muoto ja kuluttaa sähköä vain kolmanneksen suoraan sähkölämpöön verrattuna.

Nykyiset omakotitalojen lämpöpumput tuottavat noin kaksikymmentäviisi tuhatta kilowattituntia lämpöä vuodessa. Kun pumpun käyttämä energia on vain noin seitsemäntuhatta kilowattituntia, lämmityskuluissa päästään huomattaviin säästöihin.

Jos lämpöpumppu on mitoitettu kattamaan neljästä kuuteenkymmeneen prosenttiin omakotitalon huipputehosta, se tuottaa kahdeksasta yhdeksäänkymmeneen prosenttiin lämmön tarpeesta. Pinta-alaltaan sadasta sataanviiteenkymmeneen neliömetrin talossa lämpöpumpun teho on kolmesta ja puolesta viiteen kilowattiin. Tyypillisesti talon ja käyttöveden lämmitykseen kuluu sähköä vuodessa viidestä yhdeksääntuhanteen kilowattituntiin eli kolmannes siitä, mitä vastaavassa sähkölämmitteisessä talossa kulutetaan.

Maalämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto hieman keskimääräistä suuremmissa, yli 150 neliömetrin omakotitaloissa. Pienemmissä pakettitaloissa lämmitysmuoto on jo muutenkin yleensä valmiiksi määritelty. Maalämpöpumppujen myyntiä rasittaa korkea investointikustannus, varsinkin, jos joudutaan porautumaan maahan. Pääkaupunkiseudulla alkaa olla jo pulaa riittävän suurista tonteista, johon maakeruuputkisto voitaisiin vaivatta asentaa. – Lämpökaivon poraus maksaa, mutta investointi maksaa silti itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, SULPU:n hallituksen puheenjohtaja Olli Andersson Geopro Systems Oy:stä vakuuttaa.

Auringon lämpöä maaperästä

Maalämpö on aurinkoenergiaa siinä missä vesi-, puu-, turve-, tuuli-, hiili- tai suora aurinkoenergiakin. Tutkimusten mukaan noin kolmen prosentin osuus vuosittaisesta auringon maahan varastoituvasta energiasta riittäisi vuotuisen lämmöntarpeemme kattamiseen maalämmöllä. Maalämpö varma ja tasainen lämmönlähde ympäri vuoden.

Käyttövesivaraajalla varustettu maalämpöpumppukerää auringon lämmön maahan, kallioon tai vesistöön upotetussa muoviputkistossa kierrätettävällä jäätymättömällä liuoksella höyrystin-lämmönsiirtimelle, jossa lämpö siirtyy kylmäaineeseen.

Kylmäaineesta lämpöenergiaa luovutetaan ensin höyrynjäähdytin-lämmönsiirtimessä lämpimän käyttöveden kuumentamiseen varaajaan ja sen jälkeen lauhdutin-lämmönsiirtimessä vesikiertoiseen, mieluiten matalalämpöiseen lattialämmitysjärjestelmään ja/tai käyttöveteen.

Kotimaiset lämpöpumppuvalmistajat käyttävät yleisesti höyrynjäähdytin-lämmönsiirrintä lämpimän käyttöveden kuumentamiseen, kun ulkomaiset valmistajat puolestaan loppukuumentavat (priimaavat) käyttöveden sähkövastuksella. Maalämpöpumpun etuna ovat alhaiset käyttökustannukset.

Vesikiertoinen lämmön jakojärjestelmä on pitkäikäinen ja joustava järjestelmä, sillä se mahdollistaa muidenkin tulevaisuuden energialähteiden käyttöön. Maapiiriä voidaan tarvittaessa käyttää kesäaikana rakennuksen tuloilman jäähdyttämiseen suhteellisen helposti ja edullisesti kytkemällä tuloilmakanavaan asennettu patteri liuospiiriin ja kierrättämällä maapiiriä tuloilmapatterin kautta.

Lämpö voidaan kerätä talteen maasta vaakasuoraan asennettavalla keruuputkistolla, kallioperästä porakaivosta tai jopa vesistöstä. Oulun yliopiston vuonna 1998 suorittamassa tutkimuksessa ”Lämpöpumpun soveltuvuus pientalojen lämmitykseen” määriteltiin maalämpöön siirtymisen investoinnin takaisinmaksuajan keskiarvoksi maalämpö/suorasähkö -vertailussa kymmenen vuotta ja maalämpö/öljylämmitys -vertailussa viisi vuottaTiedot maalämpöpumpuista ja lisätietoa runsain mitoin löytyy Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen kotisivuilta www.sulpu.fi sekä Motivan sivuilta www.motiva.fi

Kuvat:

Naskilat.jpg
Sanna ja Henrik Naskila voivat olla tyytyväisiä, sillä suunnaton urakka on
miltei takana päin.

Keittiö3.jpg
Sannan keittiö on kodikas ja helppohoitoinen.

Nalleja.jpg
Pehmoperheenjäsenet viihtyvät seslongissaan.

Ovi2.jpg
Tervetuloa naskiloiden kauniiseen kotiin!

Makkari2.jpg
Romanttisessa päämakuuhuoneessa katsellaan varmasti ruusunpunaisia unia tähtitaivaan valossa.

Takka.jpg
Naskilat lämmittävät talvisaikaan joko takan tai lieden päivittäin.

Liesi.jpg
Puuliesi on naskiloilla jatkuvassa käytössä – paitsi kuumina kesäpäivinä.

Askartelu.jpg
Sannalla on oma askartelulle pyhitetty huoneensa.

Talopysty.jpg
Naskilat suunnittelivat talonsa itse.

Lämpöpumppu3.jpg
Maalämpöpumppu on kätketty taitavasti kodinhoitohuoneen kaappeihin. Vasemmalla Antti Lankinen Ekowell Finland Oy:stä.

Maalämpö.jpg
Maalämpö voidaan kerätä talteen upottamalla maaperään vaakasuoraan keruuputkisto. Kuva: SULPU r.y.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]