http://www.enervent.fi/main.asp?menuid=110000&langid=1

Yleistä passiivitaloista
Passiivitalo

Ajatus rakentaa pientaloja ilman varsinaista lämmitysjärjestelmää syntyi Saksassa 1990-luvulla. Lähtökohtana oli käyttää jäteilmaa lämmönlähteenä, mikä edellytti lämpöhäviöiden pitämistä mahdollisimman pieninä. Itse rakennustekniikka on yksinkertainen, eikä se aseta rajoitteita arkkitehtuurille. Passiivitaloja voidaan rakentaa niin puusta, tiilestä kuin kivestäkin.

Periaatteessa passiivitalo toimii ilman lämmitysjärjestelmää, kuten kaukolämpöä tai öljykattilaa. Tehokas ilmanvaihtolaite ottaa talteen ihmisten, kodinkoneiden, elektroniikkalaitteiden ja valaistuksen tuottaman ylimääräisen lämmön, ja riittää pitämään lämpötilan tasaisena ympäri vuoden. Jonkinlainen lämpölähde on kuitenkin tarpeen vuoden kylmien kuukausien aikana sekä käyttöveden lämmittämiseen. Energiaa säästäviä vaihtoehtoja on nykyään tarjolla useita, kuten maalämpö tai aurinkoenergia.

Passiivitalon energiatehokkuus perustuu ratkaisuihin, joissa vaipan rakenne, eristävyys ja tiiviys ovat ilmanvaihdon lämmön talteenoton rinnalla merkittävässä osassa. Passiivitalolle sopiva ilmanvaihtolaite hyödyntää suurimman osan käytetyn ilman lämmöstä ja lämmittää sillä tuloilman. Näin ollen lämpö ei karkaa turhaan ympäristöön.
Passiivitalo tarjoaa merkittäviä säästöjä lämmityksessä

Passiivitalo on rekisteröity tuotemerkki, jolle on asetettu tietyt laatuvaatimukset. Valtion tutkimuslaitos VTT on PEP-tutkimuksen (Promotion of European Passive Houses) pohjalta laskenut, kuinka paljon lämmitysenergiaa passiivitalo Suomen eri olosuhteissa tarvitsee.

Passiivitalon keskimääräinen lämmitystarve on:

* Etelä-Suomessa 20 kWh/ m²
* Keski-Suomessa 25 kWh/m², ja
* Pohjois-Suomessa 30 kWh/m²

Tavanomaisten rakennusten primäärienergian tarve on 130-140 kWh/m², eli passiivitalon lämmitystarve on noin neljäsosa tavallisen rakennuksen lämmitystarpeesta.

Suomessa passiivitalot tekevät vasta tuloaan, mutta Euroopassa näitä minimienergiataloja on rakennettu jo 10 vuoden ajan. Saksassa on arviolta 10 000 passiivitaloa, joukossa pientalojen lisäksi myös kouluja.
Ilmastonmuutosta voi hidastaa rakentamalla passiivitaloja
Passiivitalo

Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketin, joka sisältää lainsäädäntöehdotukset ilmastonmuutoksen hillitsemisen täytäntöönpanoa varten Eurooppa-neuvoston päätösten mukaisesti. 20 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus toteuttaa niin päästökauppaan kuuluvilla kuin sen ulkopuolisillakin sektoreilla. Päästökaupan ulkopuolella ovat mm. rakentaminen, maatalous ja liikenne. Rakennukset kuluttavat jopa 40 % Euroopassa käytetystä energiasta, eli noin kaksi kertaa liikenteeseen käytetyn energian verran.

Ilmasto- ja energiapaketilla halutaan raivata tietä yhteiselle eurooppalaiselle energiapolitiikalle. Siinä on asetettu kansalliset velvoitteet jokaiselle EU-maalle, jotta päästövähennystavoite saavutettaisiin. Suomen tulee muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla.

Tällä hetkellä Suomen rakennusten energiankulutus aiheuttaa kolmanneksen maan kasvihuonepäästöistä eli noin 22 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Passiivitalot voivat olla ratkaisevassa asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Koska passiivitalon kriteerit täyttävän saneeratun tai uudisrakennuksen lämmitys tarvitsee arviolta 70 % vähemmän energiaa tavanomaisiin taloihin nähden, voidaan vaihtoehtoisella rakentamisella säästää merkittäviä määriä energiaa. Tämä on myös huomioitu EU:n energiatehokkuusohjelmassa, mikä toteutuessaan edellyttäisi passiivitalojen käyttöönottoa uudisrakentamisen standardina vuodesta 2015 eteenpäin.
→ Seuraava osio: Energiansäästö