Aurinko on maapallomme perusenergialähde.http://www.alternative.fi/fi/etusivu/aurinkoenergia.xhtml

Etusivu

* Aurinkoenergia
* Ilmanvaihto

[Sonnenkraft/Kesamokki_400.jpg]
Tietoa aurinkoenergiasta

Aurinko on maapallomme perusenergialähde. Se on uusiutuva, saasteeton ja ikuinen. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös Suomessa, sillä se paistaa meillä vuodessa noin 1000 kWh/m2. Uudenaikaisilla aurinkokeräimillämme tästä määrästä voidaan ottaa talteen jopa 600 - 800 kWh/m2.

Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennusten ja käyttöveden lämmittämisessä ja siten nostaa rakennuksen energiaomavaraisuutta sekä vähentää fossiilisten ja saastuttavien polttoaineiden käyttöä.
Aurinkoenergian tarjoamat edut

* ilmainen ja saasteeton energialähde
* suoraan kotiin ilman välikäsiä
* alhaiset käyttökustannukset
* luotettava ja helppokäyttöinen
* energiaomavaraisuus kasvaa
* pitkäikäinen
* ympäristöystävällinen.

Aurinkolämpö on erinomainen lisälämmönlähde

Aurinkolämpöjärjestelmät ovat yhteensopivia kaikkien nykyaikaisten, tavanomaisten lämmitysjärjestelmien kanssa:

* aurinko + sähkö
* aurinko + öljy
* aurinko + puu/pelletti
* aurinko + lämpöpumppu, maalämpö
* aurinko + lattialämmitys

Lämmitysjärjestelmän valintapäätös vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Jos olet hankkimassa uutta lämmitysjärjestelmää tai jos uudistat vanhaa järjestelmääsi, varmista, että Sinulla on mahdollisuus hyödyntää ilmaista aurinkolämpöä nyt ja tulevaisuudessa. Lämmitysjärjestelmään kuuluu oleellisesti lämminvesivaraaja. Varmista, että se on sopivan kokoinen myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen ja että siinä on valmiina ns. aurinkokierukka tai valmius siihen. Näin pystyt liittämään varaajaasi aurinkolämpöjärjestelmän ja pääset hyödyntämään auringosta saatavaa ilmaista energiaa käyttöveden ja huonetilojen lämmityksessä.
Usein kysyttyä
Kuinka monta aurinkokeräintä tarvitsen ja minkä kokoisen varaajan valitsen?

Keräinpinta-alaan vaikuttaa talouden lämpimän vedenkulutus. Peukalosääntö on, että yhtä taloudessa olevaa henkilöä kohti tarvitaan noin 1,5 - 2 m2:n aurinkokeräinpinta-ala, 100 litran käyttövedenkulutusta varten tarvitaan yksi 2,5 m2:n aurinkokeräin. Lämminvesivaraajan mitoitus lasketaan siten, että sen tilavuuden tulisi olla noin 75 litraa/keräinneliö tai 50 - 100 litraa/henkilö. Myös varaajan tilavuuteen vaikuttaa vedenkulutus.

Tyhjiöputkikeräimen kokonaiskeräintpinta-ala voi olla noin 30 %:a pienempi kuin tasokeräimen tai vastaavasti tasokeräinpinta-alan tulisi olla noin 30 %:a suurempi kuin tyhjiöputkikeräinalan.

Käyttöveden lämmitys: 200 litran käyttövesivaraaja ja aurinkokeräinten keräinpinta-ala 2,5 - 5 m2 ja 200 litran käyttövesivaraaja ja 5 - 7,5 m2:n keräinpinta-ala.

Käyttöveden ja huonetilojen lämmitykseen tarvitaan noin kaksinkertainen määrä keräimiä.
Kuinka paljon aurinkolämpöjärjestelmä pystyy tuottamaan lämpöä?

Hyvin suunniteltu, oikein asennettu ja oikein säädetty järjestelmä pystyy tuottamaan noin 50 %:a lämpimän käyttöveden energiatarpeesta ja noin 15 - 20 %:a rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta vuositasolla. Arviot ovat suuntaa-antavia, sillä talouden energiakulutukseen vaikuttaa paitsi rakennuksen ominaispiirteet myös taloudessa olevien henkilöiden elintavat kuten mm. lämpimän käyttövedenkulutus. Matalaenergiataloissa aurinkoenergiasta saatava hyöty voi olla jopa yli 60 %:a talon kokonaisenergiatarpeesta vuodessa.

Tavallisen, omakotitalossa asuvan perheen energiakulutus on noin 20 000 kWh:a vuodessa. Tästä kokonaismäärästä lämpimän käyttöveden osuus on noin 25 %:a, eli 5 000 kWh ja lämmityksen noin 75 %, eli 15 000 kWh. Tavallinen aurinkokeräin tuottaa noin 300 - 700 kWh/keräinneliö. 5 - 10 m2:n keräinalalla pystytään auringosta saatavaa energiaa hyödyntämään noin 1 500 - 7 000 kWh:a vuodessa. Hyötysuhteeseen vaikuttavat rakennuksen kokonaislämmitysjärjestelmän toteutus ja rakennuksen ominaispiirteet.
Kuinka tärkeää on se, että keräimet on suunnattu etelään?

Suomessa ihanteellisin ilmansuunta aurinkokeräinten suuntaamiseen on etelä. Mikäli keräimiä ei voida asentaa etelän suuntaan, voidaan ne suunnata myös itään ja lounaaseen. Mikäli asennussuunta on kaakkoon tai lounaaseen, kannattaa keräinten lukumäärää kasvattaa. Mikäli aurinkokeräimet asennetaan aamuaurinkoa (itä) tai ilta-aurinkoa (länsi) kohti, aurinkokeräinpinta-alan on oltava noin 50 %:a suurempi. Aurinkokeräimet voidaan asentaa myös katon molemmille lappeille esim. itä-länsi, mikäli talon harja on pohjois-eteläsuunnassa. Näin mahdollistetaan auringon säteiden vastaanotton katon ja lappeiden suunnasta huolimatta.
Mikä on ihanteellisin kallistuskulma aurinkokeräimille?

Suomessa aurinkokeräinten ihanteellisin kallistuskulma on 45 astetta. Kallistuskulma voi olla jyrkempi, jolloin keräin ottaa paremmin vastaan auringon säteitä vuodenaikoina, jolloin aurinko on matalalla. Suomessa kannattaa myös huomioida se, että mitä jyrkempi asennuskulma, sitä huonommin lumi pysyy siinä. Jos halutaan optimoida auringon säteet kesäkuukausina, keräimet voidaan asentaa loivemmin, esimerkiksi 25 - 45 asteen kulmaan.

Tasokeräinten asentamisessa ilmansuunnalla ja kallistuskulmalla on suurempi merkitys lämmöntuottoon kuin tyhjiöputken asentamisessa, sillä tyhjiöputkikeräin ei ole pyöreän muotonsa ja parabolisen pelinsä ansiosta yhtä riippuvainen säiteilyn tulosuunnasta.
Miten aurinkolämmön voi varastoida?

Aurinkolämpö varastoidaan lämminvesivaraajassa. Varaajassa olevan lämpimän veden tulisi riittää 1-2 päiväksi, riippuen kuitenkin varaajan tilavuudesta, lämpimän veden kulutuksesta sekä aurinkokeräinmäärästä.
Voidaanko aurinkolämpö yhdistää lämpöpumppuun?

Aurinkolämmön pystyy yhdistämään kaikkiin tavanomaisiin lämmitysjärjestelmiin, kuten sähkö-, öljy-, puu-, pelletti- ja lämpöpumppulämmitysjärjestelmiin. Lattialämmitysjärjestelmiin aurinkolämpö soveltuu myös erinomaisesti. Automaattiset säätöjärjestelmät optimoivat aurinkolämmön hyödyntämisen käyttöveden lämmityksessä ja huonelämmön tuotannossa. Näin vähennetään muiden energialähteiden käyttötarvetta maaliskuusta syyskuuhun.
Voiko aurinkolämpöjärjestelmän kytkeä olemassa olevaan kattilaan?

Aurinkolämpö vaatii lähes aina oman varaajan, johon lämpö varastoidaan. Markkinoilla on uudenaikaisia lämminvesivaraajia, jotka on varustettu ns. aurinkokierukalla tai joissa on valmius aurinkolämmitysjärjestelmän tai muiden lämmityslaitteiden ja -järjestelmien asentamiseen jälkikäteen.
Voiko aurinkolämpöjärjestelmän kytkeä olemassa olevaan lämminvesivaraajaan?

Mikäli Sinulla on käytössäsi lämminvesivaraaja, jossa ei ole valmiina ns. aurinkokierukkaa ja jossa ei myöskään ole valmiutta sen asentamiseen jälkikäteen, tarvitset varaajasi ulkopuolelle asetettavan erillisen lämmönvaihtimen. Käänny LVI-asiantuntijan puoleen ja hän tarkistaa laitteesi, kertoo Sinulle eri vaihtoehdoista ja antaa tarkan kustannusarvion.

© 2008–2010 Alternative Solutions Finland Oy | CMS and