Eurooopa Liidu programm "Intelligent Energy - Europe (IEE)"
EL energeetikaprogramm IEE on EL eelarvest rahastatav programm, mille raames finantseeritakse energiasäästu ja taastuvenergia kasutamist propageerivaid tegevusi ning projekte. Neid projekte võivad algatada teadusasutused, ettevõtted, mittetulundusühingud, omavalitsused jt, kes on tegevad erinevates valdkondades, nagu näiteks energiamajandus, tööstus, transport, elamumajandus, kaubandus jne.
Programmist jagatakse toetusi projektidele taotlusvoorude raames. Taotlusvoorud toimuvad igal aastal üks kord. Tavaliselt on taotluste esitamise tähtaeg iga aasta juuni viimases dekaadis. Taotlusvoor kuulutatakse välja Euroopa komisjoni poolt 3..4 kuud enne taotluste esitamise tähtaega.
Täiendav teave IEE programmi kohta on avaldatud Euroopa komisjoni transpordi ja energeetika peadirektoraadi kodulehel.
Majandus- ja Kommunikatsiooniministeeriumi energeetikaosakonna säästva energia talitus on programmi Eesti kontaktpunktiks (vt ka MKM energeetikaosakonna kontaktid).
MKM osalemine IEE programmi projektides
MKM osaleb järgmistes IEE programmi projektides:
* SUPPORT_ERS (taastuvenergia kasutuselevõttu piiravate takistuste analüüs)
* CA ESD (energia lõpptarbimise tõhustamise direktiivi 2006/32/EÜ rakendamine)
* CA EPBD2 (hoonete energiatõhususe direktiivi 2002/91/EÜ rakendamine)
Kuidas saab elektrit tasuta ? https://elektritsaabtasuta.blogspot.com/2016/11/kuidas-saab-elektrit-tasuta.html Isegi lapsed meisterdavad endile elektrituulikuid ja päikesepaneele sest peale tasuvusaega annavad nood elektrit ja kütet tasuta jpms: http://elektritsaabtasuta.blogspot.ie/2012/06/polve-peal-meisterdatud-elektrituulikud.html
Monday, November 30, 2009
Toetusprogrammid energeetika valdkonnas http://www.mkm.ee/index.php?id=389297
Toetusprogrammid energeetika valdkonnas
Energeetika valdkonnas on käivitatud mitmeid toetusprogramme energiapoliitika eesmärkide saavutamiseks nii Eesti kui ka Euroopa Liidu tasandil. Eesti toetusprogrammidest toetatakse tegevusi, mis on suunatud eelkõige Eesti energiapolitiika rakendamiseks. Euroopa Liidu toetusprogrammidest ergutatakse riikidevahelist koostööd Euroopa Liidu sihtide elluviimiseks.
Energeetika valdkonnas on käivitatud mitmeid toetusprogramme energiapoliitika eesmärkide saavutamiseks nii Eesti kui ka Euroopa Liidu tasandil. Eesti toetusprogrammidest toetatakse tegevusi, mis on suunatud eelkõige Eesti energiapolitiika rakendamiseks. Euroopa Liidu toetusprogrammidest ergutatakse riikidevahelist koostööd Euroopa Liidu sihtide elluviimiseks.
transpordis kasutatavates kütustest peavad taastuvad energiaallikad moodustama 10%. http://www.mkm.ee/index.php?id=388793&order=kirjeldus
Taastuvenergia tegevuskava
Tulenevalt Euroopa Liidu taastuvenergia direktiivist 2009/28/EÜ peavad kõik Euroopa Liidu riigid hiljemalt 30. juuniks 2010 esitama Euroopa komisjonile esitama direktiivi nõuetele vastava taastuvenergia tegevuskava. Tulenevalt direktiivist peab Eesti tagama, et taastuvenergia osakaal moodustab energia lõpptarbimisest 25%, sh transpordis kasutatavates kütustest peavad taastuvad energiaallikad moodustama 10%.
Taastuvenergia tegevuskava koostamise dokumendid:
Aeg Pealkiri Kirjeldus Suurus 15.07.09 Taastuvenergia tegevuskava vorm Komisjoni otsusega 2009/548/EC kinnitatud taastuvenergia tegevuskava ühtne vorm (eesti keeles) 84.4 KB
24.09.09 Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek (heaks kiidetud Vabariigi Valitsuse 24.09.2009 istungil) 66.8 KB
Tulenevalt Euroopa Liidu taastuvenergia direktiivist 2009/28/EÜ peavad kõik Euroopa Liidu riigid hiljemalt 30. juuniks 2010 esitama Euroopa komisjonile esitama direktiivi nõuetele vastava taastuvenergia tegevuskava. Tulenevalt direktiivist peab Eesti tagama, et taastuvenergia osakaal moodustab energia lõpptarbimisest 25%, sh transpordis kasutatavates kütustest peavad taastuvad energiaallikad moodustama 10%.
Taastuvenergia tegevuskava koostamise dokumendid:
Aeg Pealkiri Kirjeldus Suurus 15.07.09 Taastuvenergia tegevuskava vorm Komisjoni otsusega 2009/548/EC kinnitatud taastuvenergia tegevuskava ühtne vorm (eesti keeles) 84.4 KB
24.09.09 Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek (heaks kiidetud Vabariigi Valitsuse 24.09.2009 istungil) 66.8 KB
EV Taastuvenergia tegevuskava http://www.mkm.ee/index.php?id=388793
Taastuvenergia tegevuskava
Tulenevalt Euroopa Liidu taastuvenergia direktiivist 2009/28/EÜ peavad kõik Euroopa Liidu riigid hiljemalt 30. juuniks 2010 esitama Euroopa komisjonile esitama direktiivi nõuetele vastava taastuvenergia tegevuskava. Tulenevalt direktiivist peab Eesti tagama, et taastuvenergia osakaal moodustab energia lõpptarbimisest 25%, sh transpordis kasutatavates kütustest peavad taastuvad energiaallikad moodustama 10%.
Taastuvenergia tegevuskava koostamise dokumendid:
Aeg Pealkiri Kirjeldus Suurus 24.09.09 Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek (heaks kiidetud Vabariigi Valitsuse 24.09.2009 istungil) 66.8 KB
15.07.09 Taastuvenergia tegevuskava vorm Komisjoni otsusega 2009/548/EC kinnitatud taastuvenergia tegevuskava ühtne vorm (eesti keeles) 84.4 KB
Tulenevalt Euroopa Liidu taastuvenergia direktiivist 2009/28/EÜ peavad kõik Euroopa Liidu riigid hiljemalt 30. juuniks 2010 esitama Euroopa komisjonile esitama direktiivi nõuetele vastava taastuvenergia tegevuskava. Tulenevalt direktiivist peab Eesti tagama, et taastuvenergia osakaal moodustab energia lõpptarbimisest 25%, sh transpordis kasutatavates kütustest peavad taastuvad energiaallikad moodustama 10%.
Taastuvenergia tegevuskava koostamise dokumendid:
Aeg Pealkiri Kirjeldus Suurus 24.09.09 Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek Taastuvenergia tegevuskava koostamise ettepanek (heaks kiidetud Vabariigi Valitsuse 24.09.2009 istungil) 66.8 KB
15.07.09 Taastuvenergia tegevuskava vorm Komisjoni otsusega 2009/548/EC kinnitatud taastuvenergia tegevuskava ühtne vorm (eesti keeles) 84.4 KB
Vabariigi Valitsuse tegevus põhinema Eesti "Taastuvenergia tegevuskaval" http://www.mkm.ee/index.php?id=388786
Taastuvenergia
Taastuvenergia rakendamine aitab energeetikas kaasa varustuskindlusele ja keskkonnamõjude leevendamisele. Tulenevalt Riigikogu poolt kinnitatud "Energiamajanduse riiklikust arengukavast aastani 2020" tuleb Vabariigi Valitsusel ellu viia tegevusi, mis suurendavad taastuvenergia osakaalu Eesti energia lõpptarbimises.
Eestis on taastuvenergia valdkonnas Põllumajandusministeeriumi eestvedamisel välja töötatud "Biomassi ja bioenergia kasutamise edendamise arengukava aastateks 2007-2013". Kava ja selle rakendamise kohta on võimalik saada infot veebileheküljelt www.bioenergybaltic.ee
Tulevikus hakkab taastuvenergia osakaalu suurendamisele suunatud Vabariigi Valitsuse tegevus põhinema Eesti "Taastuvenergia tegevuskaval"
Taastuvenergia rakendamine aitab energeetikas kaasa varustuskindlusele ja keskkonnamõjude leevendamisele. Tulenevalt Riigikogu poolt kinnitatud "Energiamajanduse riiklikust arengukavast aastani 2020" tuleb Vabariigi Valitsusel ellu viia tegevusi, mis suurendavad taastuvenergia osakaalu Eesti energia lõpptarbimises.
Eestis on taastuvenergia valdkonnas Põllumajandusministeeriumi eestvedamisel välja töötatud "Biomassi ja bioenergia kasutamise edendamise arengukava aastateks 2007-2013". Kava ja selle rakendamise kohta on võimalik saada infot veebileheküljelt www.bioenergybaltic.ee
Tulevikus hakkab taastuvenergia osakaalu suurendamisele suunatud Vabariigi Valitsuse tegevus põhinema Eesti "Taastuvenergia tegevuskaval"
Majandus- ja Kommunikatsiooniministeeriumi (MKM) http://www.mkm.ee/index.php?id=380880
Eesti suurendab taastuvenergia osakaalu 25 protsendini
Valitsus kiitis neljapäeval heaks Majandus- ja Kommunikatsiooniministeeriumi (MKM) ettepaneku koostada taastuvenergia tegevuskava aastani 2020, mille kohaselt kasvab taastuvenergia osakaal Eestis 25 protsendini kogu energia tarbimisest.
Ministeeriumi energeetika asekantsler Einari Kisel ütles, et Eestil on piisav potentsiaal täita see eesmärk märksa varem. „Juba tehtud otsused taastuvenergia vallas lubavad loota, et Eesti täidab eesmärgi kiiremini,“ lisas ta.
Taastuvenergia osakaalu suurendamise tegevuskava koostamine tuleneb Euroopa Liidu uuest taastuvenergia direktiivist, mis seab Euroopa Liidule eesmärgiks saavutada 20-protsendilist taastuvenergia osakaal kogu energia tarbimisest. Eesti võttis endale eesmärgiks viia osakaal 25 protsendini.
MKM-i poolt koostatav tegevuskava fikseerib riigi poolsed sammud eesmärgi täitmiseks. Ministeerium kaasab tegevuskava koostamisse erinevaid osapooli.
Taastuvenergia osakaal lõpptarbimisest oli 2005. aastal Eestis 18 protsenti, see tase oli ka aluseks Eestile 25-protsendilise taastuvenergia osakaalu fikseerimisel.
Valitsus kiitis neljapäeval heaks Majandus- ja Kommunikatsiooniministeeriumi (MKM) ettepaneku koostada taastuvenergia tegevuskava aastani 2020, mille kohaselt kasvab taastuvenergia osakaal Eestis 25 protsendini kogu energia tarbimisest.
Ministeeriumi energeetika asekantsler Einari Kisel ütles, et Eestil on piisav potentsiaal täita see eesmärk märksa varem. „Juba tehtud otsused taastuvenergia vallas lubavad loota, et Eesti täidab eesmärgi kiiremini,“ lisas ta.
Taastuvenergia osakaalu suurendamise tegevuskava koostamine tuleneb Euroopa Liidu uuest taastuvenergia direktiivist, mis seab Euroopa Liidule eesmärgiks saavutada 20-protsendilist taastuvenergia osakaal kogu energia tarbimisest. Eesti võttis endale eesmärgiks viia osakaal 25 protsendini.
MKM-i poolt koostatav tegevuskava fikseerib riigi poolsed sammud eesmärgi täitmiseks. Ministeerium kaasab tegevuskava koostamisse erinevaid osapooli.
Taastuvenergia osakaal lõpptarbimisest oli 2005. aastal Eestis 18 protsenti, see tase oli ka aluseks Eestile 25-protsendilise taastuvenergia osakaalu fikseerimisel.
Seda Eesti lehtedes ei kirjutatud...http://toetustasku.blogspot.com/
Kas sa tead juba...
... kuidas oma ettevõtte arendamiseks eurotoetust taotleda? Terve selle nädala jooksul on erilise tähelepanu all ettevõtlustemaatika ehk käimas on ettevõtlusnädal, mis kestab 5-9. oktoober. Selle raames on oluline päev kolmapäev, 7. oktoober kui toimub toetuste teemaline teabemess. Messil Ettevõtja Eesti 2009 tutvustatakse paljusid erinevaid võimalusi oma ettevõtte arendamiseks toetuse leidmisel. Ürituse toimumiskoht on Tallinna Lauluväljak.
Mess on mõeldud juba tegutsevale väikese või keskmise suurusega ettevõttele, kes soovib ennast arendada ja leida uusi võimalusi turul tegutsemiseks. Võimalusi on palju - olemas on töötoad erinevate teemade lõikes, kuulata saab asjatundjate nõu, selgitavat infot jagavad nii KredExi kui EASi ja samuti MKMi esindajad. Messil osalemiseks on vajalik eelregistreerimine, mis praeguseks on küll lõpetatud. Registreerimiskiiruse alusel võib öelda, et huvi osalemise vastu on olnud väga suur. Homme siis juba on kõik huvilised koha peal olemas!
Mess annab vägagi mitmekesist infot ja praktilist nõu, mida ettevõtluses rakendada. Töötoad ja seminarid on valdkonnapõhised ja pakuvad infot erinevatest toetuse saamise võimalustest. Valdkondadeks on koolitus, eksport, teadus- ja arendustegevus jt. Toetusi neis valdkondades rahastatakse suures osas EL fondidest (ERDF ja ESF). Loodetavalt saavad huvilised messilt ka selgema pildi eurotoetustest!
... kuidas oma ettevõtte arendamiseks eurotoetust taotleda? Terve selle nädala jooksul on erilise tähelepanu all ettevõtlustemaatika ehk käimas on ettevõtlusnädal, mis kestab 5-9. oktoober. Selle raames on oluline päev kolmapäev, 7. oktoober kui toimub toetuste teemaline teabemess. Messil Ettevõtja Eesti 2009 tutvustatakse paljusid erinevaid võimalusi oma ettevõtte arendamiseks toetuse leidmisel. Ürituse toimumiskoht on Tallinna Lauluväljak.
Mess on mõeldud juba tegutsevale väikese või keskmise suurusega ettevõttele, kes soovib ennast arendada ja leida uusi võimalusi turul tegutsemiseks. Võimalusi on palju - olemas on töötoad erinevate teemade lõikes, kuulata saab asjatundjate nõu, selgitavat infot jagavad nii KredExi kui EASi ja samuti MKMi esindajad. Messil osalemiseks on vajalik eelregistreerimine, mis praeguseks on küll lõpetatud. Registreerimiskiiruse alusel võib öelda, et huvi osalemise vastu on olnud väga suur. Homme siis juba on kõik huvilised koha peal olemas!
Mess annab vägagi mitmekesist infot ja praktilist nõu, mida ettevõtluses rakendada. Töötoad ja seminarid on valdkonnapõhised ja pakuvad infot erinevatest toetuse saamise võimalustest. Valdkondadeks on koolitus, eksport, teadus- ja arendustegevus jt. Toetusi neis valdkondades rahastatakse suures osas EL fondidest (ERDF ja ESF). Loodetavalt saavad huvilised messilt ka selgema pildi eurotoetustest!
Viimasel ajal Eesti meedias rõhutakse sallivuse peale.
Viimasel ajal Eesti meedias rõhutakse sallivuse peale.
Kas selle põhjuseks on järgmised lood:
1.Rein Lang on õigustühine ehk kehtetu
ja seetõttu tal ei ole õigust jätkata oma ametikohal ega mistahes riigivõimu esindaval
ametikohal: http://www.postimees.ee/?id=170938
2.Vaktsineerimise kohta:
http://video.google.com/videoplay?docid=-...
3.Marek Strandberg: Kuidas Eesti taas rikkaks saab? http://www.delfi.ee/news/paevauudised...
Igaaastaselt aetakse ahju 15 ja enam miljonit tonni põlevkivi. Enamus selles olevast energiast ei anna meile mitte soojust kodudesse, vaid kütab Narva jõest saadava jahutusvee kaudu Soome lahte. Nii umbes 10 miljardi krooni väärtuses aastas.
4.Meil on üle 102 tuhande töötu...
Kas selle põhjuseks on järgmised lood:
1.Rein Lang on õigustühine ehk kehtetu
ja seetõttu tal ei ole õigust jätkata oma ametikohal ega mistahes riigivõimu esindaval
ametikohal: http://www.postimees.ee/?id=170938
2.Vaktsineerimise kohta:
http://video.google.com/videoplay?docid=-...
3.Marek Strandberg: Kuidas Eesti taas rikkaks saab? http://www.delfi.ee/news/paevauudised...
Igaaastaselt aetakse ahju 15 ja enam miljonit tonni põlevkivi. Enamus selles olevast energiast ei anna meile mitte soojust kodudesse, vaid kütab Narva jõest saadava jahutusvee kaudu Soome lahte. Nii umbes 10 miljardi krooni väärtuses aastas.
4.Meil on üle 102 tuhande töötu...
Kuidas maksuhaldur vingeid rahalaevu uputada tahtis ja mis sellest välja tuli http://www.raamatupidaja.ee/article/2009/11/27/Kuidas_maksuhaldur_vingei
Kuidas maksuhaldur vingeid rahalaevu uputada tahtis ja mis sellest välja tuli
27.11.2009, 10:33
Selle aasta november on meie maksumaksjatele ja kohtuveskitele üsna tõsine olnud ― Riigikohus tegi 4. novembril kaks üsna tõsiselt Eesti maksundust puudutavad lahendit ja seda kurikuulsa maksukorralduse seaduse § 84 valguses.
Miks ma väidan, et MKS § 84 on kurikuulus ― lihtsalt viimasel ajal tundub, et maksuhaldur on hakanud väga jõuliselt tehingute nn majanduslikku sisu otsima. Paljud katsed on MTA-l aga Riigikohtus aia taha läinud.
Hansapanga kaasused
Nüüd aga lahendite endi juurde. Kaks esimest lahendit, millel peatun, on nii oma sisult kui ka saatuselt sarnased ― tegemist on 4. novembri 2009. aasta Riigikohtu halduskolleegiumi lahenditega nr 3-3-1-52-09 ning 3-3-1-59-09. Mõlema lahendi puhul on tegemist meedias palju kära tekitanud Hansapanga aktsiate võõrandamise ning maksustamisega.
Reklaam
Nimetatud juhtumite puhul paigutasid füüsilised isikud oma väärpaberid mitterahalise sissemakse tegemise teel endaga seotud juriidilistesse isikutesse enne aktsiate ülevõtmispakkumist FöreningsSparbanken AB (Swedbank) poolt veebruaris 2005. Selline tegevus tõi maksumaksjatele kaasa ka eelise ― tulumaksukohustust aktsiate üleandmisel ei tekkinud. Maksuhaldur ei saanud aga maksumaksjate sellise käitumisega leppida ning leidis, et MKS § 84 alusel on siiski õigus teenitud tulu füüsilise isiku tuluna käsitleda ja sealt ka maksu nõuda, ning määras täiendava tulumaksu.
Mõlema juhtumi saatus on olnud samasugune ― Tallinna Halduskohus andis õiguse maksumaksjatele ning Tallinna Ringkonnakohus otsustas vastupidi ning jättis jõusse maksuhalduri otsuse. Seega ei jäänud maksumaksjatel muud võimalust kui Riigikohtusse pöörduda.
Menetlus Riigikohtus
Riigikohtus rõhutasid mõlemad maksumaksjad, et aktsiate üleandmisel äriühingutele oli olemas reaalne majanduslik sisu, mida ka esimese astme kohtud on tuvastanud. Samuti on iseseisev tehing Swedbanki-poolne ülevõtmistehing ning neid tehinguid ei tohiks vaadelda ühe tehinguna. Samuti leidsid maksumaksjad, et ringkonnakohus ei ole põhjendanud ega selgitanud, millistele asjaoludele tuginedes on jõutud järeldusele, et mitterahaline sissemakse tehti maksudest kõrvalehoidumise eesmärgil.
Maksuhaldur ei nõustunud maksumaksjate seisukohtadega ning leidis, et nimetatud juhtumitel on maksude tasumisest tahtlikult kõrvale hoitud, kuna maksumaksjad ei oleks paigutanud oma väärpabereid äriühingutesse, kui väärtpaberitulu tulumaksuseaduse § 15 lõike 1 alusel ei maksustataks.
Seega tuli Riigikohtul lahendada 2 põhimõttelist küsimust ― esmalt, kas füüsiliste isikute tehtud mitterahalistel sissemaksetel oli olemas majanduslik sisu, ning teisalt, kas maksukohustuse edasilükkamine klassifitseerub MKS § 84 alusel maksudest kõrvalehoidumiseks.
MKS § 84 tõlgendus
Esmalt peatus kohus asjaolul, et äriseadustik annab tõepoolest isikutele seadusliku õiguse osa/aktsiakapitali suurendamiseks mitterahaliste sissemaksetega. Lisaks kehtib tulumaksuseaduse § 15 lg 4 punkt 10, mille kohaselt ei maksustata tulumaksuga tulu, mis on saadud äriühingus osaluse (aktsiad, osad, osamaks, sissemakse) suurendamisest või selle omandamisest mitterahalise sissemakse teel.
MKS § 84 sätestab, et kui tehingu või toimingu sisust ilmneb, et see on tehtud maksudest kõrvalehoidumise eesmärgil, kohaldatakse maksustamisel sellise tehingu või toimingu tingimusi, mis vastavad tehingu või toimingu tegelikule majanduslikule sisule. Seega tuli anda hinnang, kas mitterahalise sissemakse tegemisel oli ka muu majanduslik sisu lisaks maksueelise saamisele.
Hinnangu andmisel tugines Riigikohus oma varasemale praktikale ning asus seisukohale, et maksukohustuslasel peab olema vabadus teha tema poolt valitud toiminguid, arvestades muu hulgas maksunduslike kaalutlustega, ning kellelgi ei ole kohustust korraldada oma tegevust viisil, millega kaasneb kõrgem maksukoormus. Kolleegium ei ole seda seisukohta muutnud ja leiab jätkuvalt, et maksukohustuslane võib teha valikuid, mis on ajendatud maksukulude kokkuhoiu kavatsusest. Puudub kohustus tegeleda äritegevusega selliselt, et riigi maksutulu oleks võimalikult suur. Seadusliku maksuplaneerimisega on tegemist seni, kuni maksukohustuslase tehingu vorm vastab tema majandustegevuse tegelikule sisule ja ei ole moonutatud ning järgitakse maksuseadusi.
Lisaks viitas Riigikohtu halduskolleegium ka oma 06.11.2008 otsuse asjas nr 3-3-1-57-08 punktile 13, mida on kirjeldatud ka käesoleva artikli viimases osas.
Maksuhaldur on maksukohustuslase subjektiivsete kaalutluste väljaselgitamiseks võtnud füüsilistelt isikutelt seletused mitterahalise sissemakse tegemise vajalikkuse ja eesmärkide selgitamiseks. Mõlemal juhul oli maksumaksjatel kindel põhjus, miks sissemakse tehti ― ühel puhul siis konkreetne projekt, mille elluviimiseks oli äriühingul lisakapitali vaja, ning teisel juhul negatiivse omakapitali likvideerimise vajadus.
Kolleegium leidis, et kui tehingutel on juriidilisele vormile vastav majanduslik sisu, siis subjektiivseid kaalutlusi ei ole vaja välja selgitada. Subjektiivseid kaalutlusi tuleb arvesse võtta siis, kui need väljendavad tahet saavutada eelis kunstlikult loodud tingimuste abil.
Kõne all olevate juhtumite puhul leidis kohus, et ei ole kuritarvituse tunnuseid tuvastatud. Kuna vaadeldaval mitterahalise sissemakse tegemisel oli majanduslik sisu olemas, siis on ringkonnakohus põhjendamatult kohaldanud MKS § 84. Äriühingute poolt aktsiate võõrandamisest saadud tulu käsitamine füüsiliste isikute tuluna pole põhjendatud.
Riigikohtu halduskolleegium pidas vajalikuks ka selgitada, et vahet tuleb teha isiku poolt seaduslikul maksuobjekti tekkimise lubatud vältimisel ja MKS § 84 kohaldamise aluseks oleval maksudest kõrvalehoidumisel (n-ö kuritarvitamisel). MKS § 84 eeldab õiguse kujundusvõimaluste kuritarvitamist. Kuigi MKS § 84 ei sisalda seaduslike võimaluste kuritarvitamise eeldust sõnaselgelt, tuleneb see normist endast. Kolleegium möönab, et õigusselgus oleks paremini tagatud, kui õiguse kujundusvõimaluste kuritarvitamise eeldused oleksid sätestatud seaduse või määrusega. Kolleegium selgitab, et sellisteks olulisteks teguriteks, mis peaksid koostoimes mõjuma ja tõendama õiguse kujundusvõimaluste kuritarvitamist, võiksid olla näiteks tehingu ebakohasus (see tähendab, et teadlikud ja sõltumatud tehingupooled ei oleks tavaliselt sellises olukorras sellist tehingut teinud); ebakohane õiguslik kujundus peab andma maksueelise, st kohane tehing annaks kõrgema maksukoormuse; mõistliku põhjenduse puudumine ebakohase kujundamise kasutamiseks (ei ole arvestatavaid põhjuseid, miks reeglipärasest kõrvalekalduv tehing oleks mõistlikum).
Kokkuvõtteks saab nendest Riigikohtu lahenditest järeldada, et kui tehingutel on olemas reaalne majanduslik sisu ning ka reaalne vajadus tehingu tegemiseks, mitte üksnes maksueelise saamiseks, ei ole MKS § 84 rakendamine põhjendatud.
Pensioniskeemi lahend
Viimane lahend, millel peatun, on Riigikohtu halduskolleegiumi 06.11.2008 otsus nr 3-3-1-57-08. Ka see lahend puudutab Hansapanga aktsiate ülevõtmisega seotud tehinguid ning nende tehingute tegelikku majanduslikku sisu, kuid seda veidi teise vaatenurga alt.
Jah, tegemist on tegelikult ju enam kui aasta taguse lahendiga, kuid põhjus, miks sellest täna kirjutada, on lihtne ― tegemist on samuti Hansapanga aktsiate võõrandamise looga, mis lõpliku lahendi sai selle aastal.
Tegemist on juhtumiga, kus füüsiline isik sõlmis märtsis 2005 enda äriühinguga pensionifondi lepingu ning andis äriühingu omandisse Hansapanga aktsiad. Äriühing kohustus investeerima aktsiad ja teenitud tulu ning tegema füüsilisele isikule või tema pärijatele igakuiseid väljamakseid pärast isiku 60-aastaseks saamist.
Maksuhaldur leidis, et väärtpaberite üleandmise eesmärk oli aktsiate müügiga tekkiva tulumaksukohustuse vältimine ja edasilükkamine. Samuti anti aktsiad üle äriühingule alles pärast ülevõtmispakkumise tegemist.
Halduskohus andis ka sel korral õiguse maksumaksjale kuid ringkonnakohus jättis siiski jõusse maksuhalduri otsuse.
Riigikohus leidis juhtumit analüüsides, et ringkonnakohus pole tuvastanud kõiki olulisi asjaolusid, ning saatis asja uuesti ringkonnakohtusse läbivaatamiseks. Samas aga pidas Riigikohus siiski vajalikuks mõningaid asjaolusid kommenteerida.
Tegemist oli juhtumiga, kus äriühingu aastaaruandest võis välja lugeda, et nii füüsiline isik kui ka äriühing käsitlesid vaidlusalust tehingut selle tegemise ajal füüsilise isiku poolt aktsiate müügina äriühingule, kusjuures oli kokku lepitud keeruline tasumise viis, millest polnud üheselt aru saada, kas tegemist on tasuta tehinguga või tasu eest tehinguga.
Riigikohus selgitas, et kui tuvastatakse, et tegemist oli aktsiate müügiga, siis tuleb anda maksuõiguslik hinnang olukorrale, kus "tasumise tähtaeg on jäänud lahtiseks". Kolleegiumi arvates tähendab see muu hulgas vastamist küsimusele, kas tasumisega viivitamine oli põhjendatud ja kas on võimalik TuMS § 36 lõike 1 alusel asuda seisukohale, et tulu aktsiate müügist laekus füüsilisele isikule siis, kui Swedbank tasus äriühingule, sest see äriühing oli füüsilise isiku kontrolli all.
Arvestada tuleks ka sellega, et füüsiline isik saab pensionifondi lepingut muuta. Järelduste tegemisel võib kaasa aidata vastus küsimusele, kas füüsiline isik oleks pensionifondi lepingu sõlminud ka sellise äriühinguga, mis pole tema kontrolli all.
Selleks, et lugeda aktsiate müügist äriühingule laekunud tasu füüsilise isiku tuluks, tuleks põhjendada, kuidas suurenes füüsilise isiku vara osaühingule laekunud tasu näol ja kuidas oli sellel füüsilisel isikul võimalik osaühingule laekunud tasu oma huvides kasutada.
Seega pole pelgalt asjaolu, et omatakse kontrolli äriühingu üle, veel peamine. Maksuhaldur peab suutma tuvastada ka füüsilise isiku võimaluse kasutada saadud tulu oma äranägemise järgi.
Otsuse punktis 13 selgitas Riigikohus, et aktsiate tasu eest või tasuta võõrandamise ja mitterahalise sissemakse puhul on kolleegiumi arvates oluline, kas võõrandamine või sissemakse toimus tulumaksust kõrvalehoidumise eesmärgil MKS § 84 mõttes. Sellise eesmärgi tuvastamisel ei saa alati lähtuda maksukohustuslase subjektiivsetest kaalutlustest, sest nende väljaselgitamine pole sageli võimalik. Määravaks võivad osutuda faktilised asjaolud, mis kinnitavad tulumaksust kõrvalehoidumist.
Kolleegium möönab, et õigusselgus ja -kindlus oleksid paremini tagatud, kui selliste faktiliste asjaolude arvestamine oleks sätestatud seadusega või määrusega. Siiski ei saa välistada olukorda, kus maksudest kõrvalehoidumise eesmärk tuleneb piisavalt selgelt faktilistest asjaoludest ja sellise järelduse eiramine oleks ebamõistlik. Selles asjas võivad kõrvalehoidumise eesmärki kinnitada asjaolud, et füüsiline isik andis aktsiad üle tema kontrolli all olevale äriühingule ajal, kui oli selge, et need tuleb peatselt võõrandada Swedbankile, mis äriühingu poolt ka toimus.
Kohus on pidanud vajalikuks näidata, et ajaline faktor tehingute tegemisel ei ole peamine, kui on muud subjektiivsed kaalutlused ja maksumaksja suudab seda ka tõendada.
Nagu öeldud, saatis Riigikohus asja menetlemiseks ringkonnakohtusse. Ringkonnakohus jättis aga jõusse maksuhalduri otsuse ning kuna Riigikohus kassatsioonkaebust menetlusse ei võtnud , pidi maksumaksja leppima kaotusega ning riigile tulumaksu tasuma.
Hoolimata sellest, et kõiki otsuseid maksumaksja kasuks ei langetata, näitavad need lahendid selgelt, et mitte kõiki maksuplaneerimise juhtumeid ei saa käsitleda ühtmoodi maksudest kõrvalehoidumisena, vaid tuleb süüvida iga konkreetse juhtumi sisusse.
Artikkel ilmus EML ajakirjas MaksuMaksja nr 11, 2009.
stamp
Gaily Kuusik
EML jurist
Kommentaarid:
Ütleme inimeste keeles: kui raha jäeti äriühingusse, et seda mingil moel äriühingu tegevuses tegelikult kasutada ja ei seatud kohe selgeid sihte selle isiklikku tarbimisse suunamiseks, ei ole tegemist § 84-ga.
~Olavi Kärsna [27.11.2009, 11:32]
endel siffi lahendist on ju kirjutatud, tema plaaniski saada aktsiate müügist raha enda firmalt järk järgult.
~hpux [27.11.2009, 11:22]
Siia tuleks lisada ka Endel Siffi lahend, mis samuti Hansapanga-kaasus ja lahenes maksuametile positiivselt. Ootan maksumaksjate liidult rohkem objektiivsust ja täpsust, sest taolise artikliga antakse edasi vaid üks pool tegelikkusest ja see ilmselgelt taunitav
~aap [27.11.2009, 11:02]
27.11.2009, 10:33
Selle aasta november on meie maksumaksjatele ja kohtuveskitele üsna tõsine olnud ― Riigikohus tegi 4. novembril kaks üsna tõsiselt Eesti maksundust puudutavad lahendit ja seda kurikuulsa maksukorralduse seaduse § 84 valguses.
Miks ma väidan, et MKS § 84 on kurikuulus ― lihtsalt viimasel ajal tundub, et maksuhaldur on hakanud väga jõuliselt tehingute nn majanduslikku sisu otsima. Paljud katsed on MTA-l aga Riigikohtus aia taha läinud.
Hansapanga kaasused
Nüüd aga lahendite endi juurde. Kaks esimest lahendit, millel peatun, on nii oma sisult kui ka saatuselt sarnased ― tegemist on 4. novembri 2009. aasta Riigikohtu halduskolleegiumi lahenditega nr 3-3-1-52-09 ning 3-3-1-59-09. Mõlema lahendi puhul on tegemist meedias palju kära tekitanud Hansapanga aktsiate võõrandamise ning maksustamisega.
Reklaam
Nimetatud juhtumite puhul paigutasid füüsilised isikud oma väärpaberid mitterahalise sissemakse tegemise teel endaga seotud juriidilistesse isikutesse enne aktsiate ülevõtmispakkumist FöreningsSparbanken AB (Swedbank) poolt veebruaris 2005. Selline tegevus tõi maksumaksjatele kaasa ka eelise ― tulumaksukohustust aktsiate üleandmisel ei tekkinud. Maksuhaldur ei saanud aga maksumaksjate sellise käitumisega leppida ning leidis, et MKS § 84 alusel on siiski õigus teenitud tulu füüsilise isiku tuluna käsitleda ja sealt ka maksu nõuda, ning määras täiendava tulumaksu.
Mõlema juhtumi saatus on olnud samasugune ― Tallinna Halduskohus andis õiguse maksumaksjatele ning Tallinna Ringkonnakohus otsustas vastupidi ning jättis jõusse maksuhalduri otsuse. Seega ei jäänud maksumaksjatel muud võimalust kui Riigikohtusse pöörduda.
Menetlus Riigikohtus
Riigikohtus rõhutasid mõlemad maksumaksjad, et aktsiate üleandmisel äriühingutele oli olemas reaalne majanduslik sisu, mida ka esimese astme kohtud on tuvastanud. Samuti on iseseisev tehing Swedbanki-poolne ülevõtmistehing ning neid tehinguid ei tohiks vaadelda ühe tehinguna. Samuti leidsid maksumaksjad, et ringkonnakohus ei ole põhjendanud ega selgitanud, millistele asjaoludele tuginedes on jõutud järeldusele, et mitterahaline sissemakse tehti maksudest kõrvalehoidumise eesmärgil.
Maksuhaldur ei nõustunud maksumaksjate seisukohtadega ning leidis, et nimetatud juhtumitel on maksude tasumisest tahtlikult kõrvale hoitud, kuna maksumaksjad ei oleks paigutanud oma väärpabereid äriühingutesse, kui väärtpaberitulu tulumaksuseaduse § 15 lõike 1 alusel ei maksustataks.
Seega tuli Riigikohtul lahendada 2 põhimõttelist küsimust ― esmalt, kas füüsiliste isikute tehtud mitterahalistel sissemaksetel oli olemas majanduslik sisu, ning teisalt, kas maksukohustuse edasilükkamine klassifitseerub MKS § 84 alusel maksudest kõrvalehoidumiseks.
MKS § 84 tõlgendus
Esmalt peatus kohus asjaolul, et äriseadustik annab tõepoolest isikutele seadusliku õiguse osa/aktsiakapitali suurendamiseks mitterahaliste sissemaksetega. Lisaks kehtib tulumaksuseaduse § 15 lg 4 punkt 10, mille kohaselt ei maksustata tulumaksuga tulu, mis on saadud äriühingus osaluse (aktsiad, osad, osamaks, sissemakse) suurendamisest või selle omandamisest mitterahalise sissemakse teel.
MKS § 84 sätestab, et kui tehingu või toimingu sisust ilmneb, et see on tehtud maksudest kõrvalehoidumise eesmärgil, kohaldatakse maksustamisel sellise tehingu või toimingu tingimusi, mis vastavad tehingu või toimingu tegelikule majanduslikule sisule. Seega tuli anda hinnang, kas mitterahalise sissemakse tegemisel oli ka muu majanduslik sisu lisaks maksueelise saamisele.
Hinnangu andmisel tugines Riigikohus oma varasemale praktikale ning asus seisukohale, et maksukohustuslasel peab olema vabadus teha tema poolt valitud toiminguid, arvestades muu hulgas maksunduslike kaalutlustega, ning kellelgi ei ole kohustust korraldada oma tegevust viisil, millega kaasneb kõrgem maksukoormus. Kolleegium ei ole seda seisukohta muutnud ja leiab jätkuvalt, et maksukohustuslane võib teha valikuid, mis on ajendatud maksukulude kokkuhoiu kavatsusest. Puudub kohustus tegeleda äritegevusega selliselt, et riigi maksutulu oleks võimalikult suur. Seadusliku maksuplaneerimisega on tegemist seni, kuni maksukohustuslase tehingu vorm vastab tema majandustegevuse tegelikule sisule ja ei ole moonutatud ning järgitakse maksuseadusi.
Lisaks viitas Riigikohtu halduskolleegium ka oma 06.11.2008 otsuse asjas nr 3-3-1-57-08 punktile 13, mida on kirjeldatud ka käesoleva artikli viimases osas.
Maksuhaldur on maksukohustuslase subjektiivsete kaalutluste väljaselgitamiseks võtnud füüsilistelt isikutelt seletused mitterahalise sissemakse tegemise vajalikkuse ja eesmärkide selgitamiseks. Mõlemal juhul oli maksumaksjatel kindel põhjus, miks sissemakse tehti ― ühel puhul siis konkreetne projekt, mille elluviimiseks oli äriühingul lisakapitali vaja, ning teisel juhul negatiivse omakapitali likvideerimise vajadus.
Kolleegium leidis, et kui tehingutel on juriidilisele vormile vastav majanduslik sisu, siis subjektiivseid kaalutlusi ei ole vaja välja selgitada. Subjektiivseid kaalutlusi tuleb arvesse võtta siis, kui need väljendavad tahet saavutada eelis kunstlikult loodud tingimuste abil.
Kõne all olevate juhtumite puhul leidis kohus, et ei ole kuritarvituse tunnuseid tuvastatud. Kuna vaadeldaval mitterahalise sissemakse tegemisel oli majanduslik sisu olemas, siis on ringkonnakohus põhjendamatult kohaldanud MKS § 84. Äriühingute poolt aktsiate võõrandamisest saadud tulu käsitamine füüsiliste isikute tuluna pole põhjendatud.
Riigikohtu halduskolleegium pidas vajalikuks ka selgitada, et vahet tuleb teha isiku poolt seaduslikul maksuobjekti tekkimise lubatud vältimisel ja MKS § 84 kohaldamise aluseks oleval maksudest kõrvalehoidumisel (n-ö kuritarvitamisel). MKS § 84 eeldab õiguse kujundusvõimaluste kuritarvitamist. Kuigi MKS § 84 ei sisalda seaduslike võimaluste kuritarvitamise eeldust sõnaselgelt, tuleneb see normist endast. Kolleegium möönab, et õigusselgus oleks paremini tagatud, kui õiguse kujundusvõimaluste kuritarvitamise eeldused oleksid sätestatud seaduse või määrusega. Kolleegium selgitab, et sellisteks olulisteks teguriteks, mis peaksid koostoimes mõjuma ja tõendama õiguse kujundusvõimaluste kuritarvitamist, võiksid olla näiteks tehingu ebakohasus (see tähendab, et teadlikud ja sõltumatud tehingupooled ei oleks tavaliselt sellises olukorras sellist tehingut teinud); ebakohane õiguslik kujundus peab andma maksueelise, st kohane tehing annaks kõrgema maksukoormuse; mõistliku põhjenduse puudumine ebakohase kujundamise kasutamiseks (ei ole arvestatavaid põhjuseid, miks reeglipärasest kõrvalekalduv tehing oleks mõistlikum).
Kokkuvõtteks saab nendest Riigikohtu lahenditest järeldada, et kui tehingutel on olemas reaalne majanduslik sisu ning ka reaalne vajadus tehingu tegemiseks, mitte üksnes maksueelise saamiseks, ei ole MKS § 84 rakendamine põhjendatud.
Pensioniskeemi lahend
Viimane lahend, millel peatun, on Riigikohtu halduskolleegiumi 06.11.2008 otsus nr 3-3-1-57-08. Ka see lahend puudutab Hansapanga aktsiate ülevõtmisega seotud tehinguid ning nende tehingute tegelikku majanduslikku sisu, kuid seda veidi teise vaatenurga alt.
Jah, tegemist on tegelikult ju enam kui aasta taguse lahendiga, kuid põhjus, miks sellest täna kirjutada, on lihtne ― tegemist on samuti Hansapanga aktsiate võõrandamise looga, mis lõpliku lahendi sai selle aastal.
Tegemist on juhtumiga, kus füüsiline isik sõlmis märtsis 2005 enda äriühinguga pensionifondi lepingu ning andis äriühingu omandisse Hansapanga aktsiad. Äriühing kohustus investeerima aktsiad ja teenitud tulu ning tegema füüsilisele isikule või tema pärijatele igakuiseid väljamakseid pärast isiku 60-aastaseks saamist.
Maksuhaldur leidis, et väärtpaberite üleandmise eesmärk oli aktsiate müügiga tekkiva tulumaksukohustuse vältimine ja edasilükkamine. Samuti anti aktsiad üle äriühingule alles pärast ülevõtmispakkumise tegemist.
Halduskohus andis ka sel korral õiguse maksumaksjale kuid ringkonnakohus jättis siiski jõusse maksuhalduri otsuse.
Riigikohus leidis juhtumit analüüsides, et ringkonnakohus pole tuvastanud kõiki olulisi asjaolusid, ning saatis asja uuesti ringkonnakohtusse läbivaatamiseks. Samas aga pidas Riigikohus siiski vajalikuks mõningaid asjaolusid kommenteerida.
Tegemist oli juhtumiga, kus äriühingu aastaaruandest võis välja lugeda, et nii füüsiline isik kui ka äriühing käsitlesid vaidlusalust tehingut selle tegemise ajal füüsilise isiku poolt aktsiate müügina äriühingule, kusjuures oli kokku lepitud keeruline tasumise viis, millest polnud üheselt aru saada, kas tegemist on tasuta tehinguga või tasu eest tehinguga.
Riigikohus selgitas, et kui tuvastatakse, et tegemist oli aktsiate müügiga, siis tuleb anda maksuõiguslik hinnang olukorrale, kus "tasumise tähtaeg on jäänud lahtiseks". Kolleegiumi arvates tähendab see muu hulgas vastamist küsimusele, kas tasumisega viivitamine oli põhjendatud ja kas on võimalik TuMS § 36 lõike 1 alusel asuda seisukohale, et tulu aktsiate müügist laekus füüsilisele isikule siis, kui Swedbank tasus äriühingule, sest see äriühing oli füüsilise isiku kontrolli all.
Arvestada tuleks ka sellega, et füüsiline isik saab pensionifondi lepingut muuta. Järelduste tegemisel võib kaasa aidata vastus küsimusele, kas füüsiline isik oleks pensionifondi lepingu sõlminud ka sellise äriühinguga, mis pole tema kontrolli all.
Selleks, et lugeda aktsiate müügist äriühingule laekunud tasu füüsilise isiku tuluks, tuleks põhjendada, kuidas suurenes füüsilise isiku vara osaühingule laekunud tasu näol ja kuidas oli sellel füüsilisel isikul võimalik osaühingule laekunud tasu oma huvides kasutada.
Seega pole pelgalt asjaolu, et omatakse kontrolli äriühingu üle, veel peamine. Maksuhaldur peab suutma tuvastada ka füüsilise isiku võimaluse kasutada saadud tulu oma äranägemise järgi.
Otsuse punktis 13 selgitas Riigikohus, et aktsiate tasu eest või tasuta võõrandamise ja mitterahalise sissemakse puhul on kolleegiumi arvates oluline, kas võõrandamine või sissemakse toimus tulumaksust kõrvalehoidumise eesmärgil MKS § 84 mõttes. Sellise eesmärgi tuvastamisel ei saa alati lähtuda maksukohustuslase subjektiivsetest kaalutlustest, sest nende väljaselgitamine pole sageli võimalik. Määravaks võivad osutuda faktilised asjaolud, mis kinnitavad tulumaksust kõrvalehoidumist.
Kolleegium möönab, et õigusselgus ja -kindlus oleksid paremini tagatud, kui selliste faktiliste asjaolude arvestamine oleks sätestatud seadusega või määrusega. Siiski ei saa välistada olukorda, kus maksudest kõrvalehoidumise eesmärk tuleneb piisavalt selgelt faktilistest asjaoludest ja sellise järelduse eiramine oleks ebamõistlik. Selles asjas võivad kõrvalehoidumise eesmärki kinnitada asjaolud, et füüsiline isik andis aktsiad üle tema kontrolli all olevale äriühingule ajal, kui oli selge, et need tuleb peatselt võõrandada Swedbankile, mis äriühingu poolt ka toimus.
Kohus on pidanud vajalikuks näidata, et ajaline faktor tehingute tegemisel ei ole peamine, kui on muud subjektiivsed kaalutlused ja maksumaksja suudab seda ka tõendada.
Nagu öeldud, saatis Riigikohus asja menetlemiseks ringkonnakohtusse. Ringkonnakohus jättis aga jõusse maksuhalduri otsuse ning kuna Riigikohus kassatsioonkaebust menetlusse ei võtnud , pidi maksumaksja leppima kaotusega ning riigile tulumaksu tasuma.
Hoolimata sellest, et kõiki otsuseid maksumaksja kasuks ei langetata, näitavad need lahendid selgelt, et mitte kõiki maksuplaneerimise juhtumeid ei saa käsitleda ühtmoodi maksudest kõrvalehoidumisena, vaid tuleb süüvida iga konkreetse juhtumi sisusse.
Artikkel ilmus EML ajakirjas MaksuMaksja nr 11, 2009.
stamp
Gaily Kuusik
EML jurist
Kommentaarid:
Ütleme inimeste keeles: kui raha jäeti äriühingusse, et seda mingil moel äriühingu tegevuses tegelikult kasutada ja ei seatud kohe selgeid sihte selle isiklikku tarbimisse suunamiseks, ei ole tegemist § 84-ga.
~Olavi Kärsna [27.11.2009, 11:32]
endel siffi lahendist on ju kirjutatud, tema plaaniski saada aktsiate müügist raha enda firmalt järk järgult.
~hpux [27.11.2009, 11:22]
Siia tuleks lisada ka Endel Siffi lahend, mis samuti Hansapanga-kaasus ja lahenes maksuametile positiivselt. Ootan maksumaksjate liidult rohkem objektiivsust ja täpsust, sest taolise artikliga antakse edasi vaid üks pool tegelikkusest ja see ilmselgelt taunitav
~aap [27.11.2009, 11:02]
Ligi: Cityclubi tegevusluba tuleb lõpetada http://www.raamatupidaja.ee/?PublicationId=1b46abd7-a5a8-4ffe-912d-b89ee03b7ba0
Ligi: Cityclubi tegevusluba tuleb lõpetada
30.11.2009, 16:41
Eesti Hasartmängude Korraldajate Liidu (EHKL) pöördumisele OÜ Cityclub pankroti ja tegevusloa lõpetamise osas vastas rahandusminister Jürgen Ligi eelmisel neljapäeval, et kasiinoketi tegevusluba tuleb hasartmänguseadusest tulenevalt lõpetada.
Pärast seda, kui Maksu- ja tolliamet teatas EHKLile, et ei näe pankrotistunud Cityclubi edasi tegutsemises mingit vastuolu seadusega, pöördus EHKL rahandusministri poole, kes maksuameti seisukohaga aga ei nõustunud. Ühtlasi märkis Ligi kirjas Maksu-ja tolliameti peadirektorile Enriko Aavale, et tuleb algatada teenistuslik järelevalve menetlusega seotud maksuametnike suhtes.
EHKLi esindava advokaadibüroo Sorainen partneri Kaupo Lepasepa sõnul oli rahandusministri seisukoht ühene. „Hasartmänguseaduse §16 lg 4 on väga selge – kõigest üks lihtlause, mida ei ole võimalik kuidagi teisiti tõlgendada ega komasid ümber tõstes normi tähendust muuta – kui on pankrot välja kuulutatud, siis tegevusluba lõppeb ja ei ole maksuameti pädevuses hakata seletama, mis on seaduse sisu,” ütles Lepasepp raamatupidaja.ee-le.
Kui seadusest tulenev norm on EMTA hinnangul aga liialt koormav, tuleb algatada eelnõu HasMS § 16 lg 4 tühistamiseks, kuni kehtetuks tunnistamiseni tuleb aga seadust täita, rõhutas advokaat.
Rahandusminister on oma kirjas juhtinud maksu- ja tolliameti tähelepanu ka sellele, et tegevusloa lõppemine pankroti korral ei ole hasartseadusesse kirjutatud nalja pärast. Seaduses on rõhutatud, et hasartmängukorraldaja peab olema väga usaldusväärne ja vastama kõrgendatud finantsnõuetele.
„Pankrotis olev äriühing ei suuda täiesti ilmselgelt tagada kõikide oma kohustuste täitmist. Kui kaardilauas võetakse raha ära ja mänguautomaadis mündid, aga kas siis sealt midagi tagasi ka antakse, kui õnn peaks naeratama, seda pankrotis ettevõte ei saa kohe kindlasti tagada,” selgitas Lepasepp neid riske, millega arvestades seadusandja poolt kasiinooperaatoritele karmimad nõuded kehtestatud ongi - kasiinokliendid võivad vastasel juhul seadusega ette nähtud võidrahast lihtsalt ilma jääda.
Lepasepp juhtis tähelepanu ka sellele, et hasartmänguseaduse kohaselt on oluline, et avalikule võimule on teada mängukorraldaja üle kontrolli omavad isikud. Selleks on loodud regulatsioon, mis põhineb eeldusel, et olulist kontrolli teostavad osanikud või aktsionärid. Pankrotis oleva äriühingu üle teostavad kontrolli aga võlausaldajad.
„Nende isikute ring on ebaselge ja lihtsalt varjatav, nõuete võõrandamine ja käsutamine ning seeläbi ka kontrolli muutmine ei allu regulatsioonile,” märkis Lepasepp osutades sellele, et OÜ Cityclub veebileht jätab mulje, nagu juhiks ettevõtet selle juhatus ning osanikud, tegelikkuses on juhtideks aga pankrothaldur ning teadmata ring võlausaldajaid. „Selline ebaselgus jällegi kahjustab tarbijate huvisid ning põhjustab kahtlusi ka rahapesu ja terrorismi rahastamise tõkestamise aspektist,” ütles Lepasepp.
Rahandusminister on teinud Lepasepa hinnangul üsnagi jõulise korralduse algatada teenistuslik järelevalve nende maksuametnike suhtes, kes on Cityclubi menetluses osalenud püstitades kirjas Enriko Aavale muuhulgas ka küsimuse, kas mõni konkreetne ametnik pole äkki mitteõiguspäraselt käitunud, hääletades Cityclubi võlausaldajate koosolekul ettevõtte tegevuse jätkamise poolt samal ajal, kui seadus kohustab pankrotis oleva kasiinoketi tegevuse koheselt lõpetama.
Lepasepa sõnul on EHKLil nüüd igati õigustatud ootus, et tegevusloa lõppemise tõttu teeb maksuamet viivitamatutl Cityclub OÜ-le ettekirjutuse ebaseaduslike mängukohtade sulgemiseks.
stamp
Lemmi Kann
lemmi.kannatchararipaev.e
Kommentaarid:
Varad ka juba ammu müügis aga firma tegutseb? Kus kohast nad maksudeks raha leiavad? http://www.varad.ee/et/vallasvara/ou-cityclub-ariuhingu-tervikvarad
~Mõistmatu? [30.11.2009, 23:18]
huvitav, kes võidab- ligi või maksuamet?
~loop [30.11.2009, 23:00]
Maksuameti tükid lõpuks ometi avalehel. Mis toimub. Makse ei maksa, lähen pankrotti ja siis konkureerin.
~Jess [30.11.2009, 18:06]
http://www.atuu.eu/ vastus
~ada [30.11.2009, 17:44]
30.11.2009, 16:41
Eesti Hasartmängude Korraldajate Liidu (EHKL) pöördumisele OÜ Cityclub pankroti ja tegevusloa lõpetamise osas vastas rahandusminister Jürgen Ligi eelmisel neljapäeval, et kasiinoketi tegevusluba tuleb hasartmänguseadusest tulenevalt lõpetada.
Pärast seda, kui Maksu- ja tolliamet teatas EHKLile, et ei näe pankrotistunud Cityclubi edasi tegutsemises mingit vastuolu seadusega, pöördus EHKL rahandusministri poole, kes maksuameti seisukohaga aga ei nõustunud. Ühtlasi märkis Ligi kirjas Maksu-ja tolliameti peadirektorile Enriko Aavale, et tuleb algatada teenistuslik järelevalve menetlusega seotud maksuametnike suhtes.
EHKLi esindava advokaadibüroo Sorainen partneri Kaupo Lepasepa sõnul oli rahandusministri seisukoht ühene. „Hasartmänguseaduse §16 lg 4 on väga selge – kõigest üks lihtlause, mida ei ole võimalik kuidagi teisiti tõlgendada ega komasid ümber tõstes normi tähendust muuta – kui on pankrot välja kuulutatud, siis tegevusluba lõppeb ja ei ole maksuameti pädevuses hakata seletama, mis on seaduse sisu,” ütles Lepasepp raamatupidaja.ee-le.
Kui seadusest tulenev norm on EMTA hinnangul aga liialt koormav, tuleb algatada eelnõu HasMS § 16 lg 4 tühistamiseks, kuni kehtetuks tunnistamiseni tuleb aga seadust täita, rõhutas advokaat.
Rahandusminister on oma kirjas juhtinud maksu- ja tolliameti tähelepanu ka sellele, et tegevusloa lõppemine pankroti korral ei ole hasartseadusesse kirjutatud nalja pärast. Seaduses on rõhutatud, et hasartmängukorraldaja peab olema väga usaldusväärne ja vastama kõrgendatud finantsnõuetele.
„Pankrotis olev äriühing ei suuda täiesti ilmselgelt tagada kõikide oma kohustuste täitmist. Kui kaardilauas võetakse raha ära ja mänguautomaadis mündid, aga kas siis sealt midagi tagasi ka antakse, kui õnn peaks naeratama, seda pankrotis ettevõte ei saa kohe kindlasti tagada,” selgitas Lepasepp neid riske, millega arvestades seadusandja poolt kasiinooperaatoritele karmimad nõuded kehtestatud ongi - kasiinokliendid võivad vastasel juhul seadusega ette nähtud võidrahast lihtsalt ilma jääda.
Lepasepp juhtis tähelepanu ka sellele, et hasartmänguseaduse kohaselt on oluline, et avalikule võimule on teada mängukorraldaja üle kontrolli omavad isikud. Selleks on loodud regulatsioon, mis põhineb eeldusel, et olulist kontrolli teostavad osanikud või aktsionärid. Pankrotis oleva äriühingu üle teostavad kontrolli aga võlausaldajad.
„Nende isikute ring on ebaselge ja lihtsalt varjatav, nõuete võõrandamine ja käsutamine ning seeläbi ka kontrolli muutmine ei allu regulatsioonile,” märkis Lepasepp osutades sellele, et OÜ Cityclub veebileht jätab mulje, nagu juhiks ettevõtet selle juhatus ning osanikud, tegelikkuses on juhtideks aga pankrothaldur ning teadmata ring võlausaldajaid. „Selline ebaselgus jällegi kahjustab tarbijate huvisid ning põhjustab kahtlusi ka rahapesu ja terrorismi rahastamise tõkestamise aspektist,” ütles Lepasepp.
Rahandusminister on teinud Lepasepa hinnangul üsnagi jõulise korralduse algatada teenistuslik järelevalve nende maksuametnike suhtes, kes on Cityclubi menetluses osalenud püstitades kirjas Enriko Aavale muuhulgas ka küsimuse, kas mõni konkreetne ametnik pole äkki mitteõiguspäraselt käitunud, hääletades Cityclubi võlausaldajate koosolekul ettevõtte tegevuse jätkamise poolt samal ajal, kui seadus kohustab pankrotis oleva kasiinoketi tegevuse koheselt lõpetama.
Lepasepa sõnul on EHKLil nüüd igati õigustatud ootus, et tegevusloa lõppemise tõttu teeb maksuamet viivitamatutl Cityclub OÜ-le ettekirjutuse ebaseaduslike mängukohtade sulgemiseks.
stamp
Lemmi Kann
lemmi.kannatchararipaev.e
Kommentaarid:
Varad ka juba ammu müügis aga firma tegutseb? Kus kohast nad maksudeks raha leiavad? http://www.varad.ee/et/vallasvara/ou-cityclub-ariuhingu-tervikvarad
~Mõistmatu? [30.11.2009, 23:18]
huvitav, kes võidab- ligi või maksuamet?
~loop [30.11.2009, 23:00]
Maksuameti tükid lõpuks ometi avalehel. Mis toimub. Makse ei maksa, lähen pankrotti ja siis konkureerin.
~Jess [30.11.2009, 18:06]
http://www.atuu.eu/ vastus
~ada [30.11.2009, 17:44]
Sunday, November 29, 2009
Jaotusvõrk teeb tuult tarbija rahakotis http://www.tartupostimees.ee/?id=193636
Jaotusvõrk teeb tuult tarbija rahakotis
27.11.2009 08:41
Jüri Laurson, volitatud elektriinsener
Nii oli teada, et taatlemata elektriarvestite väljavahetamiseta ja kauglugemissüsteemide projekti ellu viimata ei saa elektri vabaturule minekust juttugi olla.
Elekter on kaup ja müüdava elektrikoguse mõõtmiseks on lubatud kasutada vaid kontrollitud elektriarvesteid. Elektriarvestite näitude järgi toimub ju elektrihinna kujundamine, kadude arvestus, elektrimüüja ja ostja arveldus.
Avatud elektriturul annab kauglugemissüsteem tarbijale võimaluse müüjat valida. Mõõtesüsteemiga seotud tasud on arvestatud elektri ja võrguteenuse hinna sisse ning selle eest ei peaks klient täiendavalt maksma.
Seda on tõdenud ka konkurentsiameti peadirektor Märt Ots ja tarbija huve kaitstes kinnitanud majandus- ja kommunikatsiooniminister Juhan Parts, ent tegelikkuses see nii ei ole.
Jaotusvõrk on ära kasutanud konkurentsiameti leebust ja jätnud aegunud taatlemistähtajaga arvestid välja vahetamata. Samuti on konkurentsiamet kooskõlastanud jaotusvõrgu teenustasude hinnad, mis sisaldavad varjatult mõõtesüsteemi tasusid.
Need ei peaks olema elektrihinna sees, kuid kodukliendi hinnapaketid kodu 3, kodu 4 ja küttepakett sisaldavad ka mõõtesüsteemi tasu 24.66 krooni kuus.
Kui elektriarvestite taatlemisperiood on 16 aastat, siis maksab klient selle aja jooksul arvesti eest jaotusvõrgule 4800 krooni. Praktiliselt on see renditasu, kuigi arvesti hind peaks olema elektrihinna sees.
Näiteks on OÜ Jaotusvõrgu teenustöö kalkulatsiooni põhjal kolmefaasilise arvesti maksumus 599 krooni – seega maksab klient arvesti taatlemisperioodil kaheksakordselt kinni. See on tõesti hea äri, sest loob tingimused vanu arvesteid mitte taadelda ja kui pinda käiakse, siis juba nende asemele uued taadeldud arvestid paigaldada.
Jaotusvõrgul on võimalus pista käsi kliendi rahakotti mitmeti, sest klient ei tea, kas võetud tasud on õiglased või mitte.
Näiteks võetakse liitujalt arvesti paigaldamise eest veel 300 krooni, programmkella paigaldamise ja programmeerimise eest 200 krooni, vana arvesti demontaaži ja lattu viimise eest 500 krooni, mis teeb koos käibemaksuga 1919 krooni.
Praegu on teenuste hinnad kõkjal langenud, kuid jaotusvõrk tõstis alates 1. augustist lisateenuste hinda. Näiteks tuleb kliendil nüüd tasuda tarbimiskoha sisselülitamise eest mõõtepunktis 24 tunni jooksul pärast võla tasumist 2220.67 krooni.
Kuna Eesti Energia on teenustööde hinnad kõrgeks puhunud ja elektriarvestite ning mõõtesüsteemide tasustamisega ebaseaduslikult veel lisa teeninud, siis pole ime, et arveldusarvestite taatlemisega ja liinide remondiga ei olegi vajadust intensiivselt tegelda. Konkurentsiamet peab küll kontrollima jaotusvõrgu tegevust, kuid paistab, et ei ole seda suutnud.
Elektri kui kauba ja teenuste hinna kujundamine on olnud puudulik ja ainult jaotusvõrgu huve arvestav.
Liitumiste ja vanade liinide korrastamise tähtaegu venitatakse nagu kummipaela, sageli ei jõua tarbija lubadusi ära oodata ja loobub oma ettevõtluse arendamisest. Vilets elektrivarustus sunnib nii mõnelgi inimesel maal elamise lõpetama ja linna kolima.
Sageli ühendatakse liituja korras elektripaigaldis tehniliselt nõuetele mittevastava elektriliini toitele. See kehtib eriti nn vanade elektriliinide puhul. Seega saab klient liitumisel järjekordselt petta.
Üüratult kõrged ja segadust tekitavad liitumistasud, kõrged elektriteenuste hinnad ning segased elektritariifid pidurdavad majanduse arengut.
Suur kokkuhoiu hullus on viinud selleni, et elektri tarbimine oli septembris 13 protsenti väiksem kui eelmisel aastal.
See on tekitanud suure tühimiku nii riigi kui ka Eesti Energia rahakotti. Tarbija loodab, et peatselt saabub aeg , kus elektri müüja koputab kliendi uksele ja pakub elektrit kui kaupa soodustingimustel ilma mõõtetasuta ja sundkorras arvele lisatud kalli rohelise elektrita.
27.11.2009 08:41
Jüri Laurson, volitatud elektriinsener
Nii oli teada, et taatlemata elektriarvestite väljavahetamiseta ja kauglugemissüsteemide projekti ellu viimata ei saa elektri vabaturule minekust juttugi olla.
Elekter on kaup ja müüdava elektrikoguse mõõtmiseks on lubatud kasutada vaid kontrollitud elektriarvesteid. Elektriarvestite näitude järgi toimub ju elektrihinna kujundamine, kadude arvestus, elektrimüüja ja ostja arveldus.
Avatud elektriturul annab kauglugemissüsteem tarbijale võimaluse müüjat valida. Mõõtesüsteemiga seotud tasud on arvestatud elektri ja võrguteenuse hinna sisse ning selle eest ei peaks klient täiendavalt maksma.
Seda on tõdenud ka konkurentsiameti peadirektor Märt Ots ja tarbija huve kaitstes kinnitanud majandus- ja kommunikatsiooniminister Juhan Parts, ent tegelikkuses see nii ei ole.
Jaotusvõrk on ära kasutanud konkurentsiameti leebust ja jätnud aegunud taatlemistähtajaga arvestid välja vahetamata. Samuti on konkurentsiamet kooskõlastanud jaotusvõrgu teenustasude hinnad, mis sisaldavad varjatult mõõtesüsteemi tasusid.
Need ei peaks olema elektrihinna sees, kuid kodukliendi hinnapaketid kodu 3, kodu 4 ja küttepakett sisaldavad ka mõõtesüsteemi tasu 24.66 krooni kuus.
Kui elektriarvestite taatlemisperiood on 16 aastat, siis maksab klient selle aja jooksul arvesti eest jaotusvõrgule 4800 krooni. Praktiliselt on see renditasu, kuigi arvesti hind peaks olema elektrihinna sees.
Näiteks on OÜ Jaotusvõrgu teenustöö kalkulatsiooni põhjal kolmefaasilise arvesti maksumus 599 krooni – seega maksab klient arvesti taatlemisperioodil kaheksakordselt kinni. See on tõesti hea äri, sest loob tingimused vanu arvesteid mitte taadelda ja kui pinda käiakse, siis juba nende asemele uued taadeldud arvestid paigaldada.
Jaotusvõrgul on võimalus pista käsi kliendi rahakotti mitmeti, sest klient ei tea, kas võetud tasud on õiglased või mitte.
Näiteks võetakse liitujalt arvesti paigaldamise eest veel 300 krooni, programmkella paigaldamise ja programmeerimise eest 200 krooni, vana arvesti demontaaži ja lattu viimise eest 500 krooni, mis teeb koos käibemaksuga 1919 krooni.
Praegu on teenuste hinnad kõkjal langenud, kuid jaotusvõrk tõstis alates 1. augustist lisateenuste hinda. Näiteks tuleb kliendil nüüd tasuda tarbimiskoha sisselülitamise eest mõõtepunktis 24 tunni jooksul pärast võla tasumist 2220.67 krooni.
Kuna Eesti Energia on teenustööde hinnad kõrgeks puhunud ja elektriarvestite ning mõõtesüsteemide tasustamisega ebaseaduslikult veel lisa teeninud, siis pole ime, et arveldusarvestite taatlemisega ja liinide remondiga ei olegi vajadust intensiivselt tegelda. Konkurentsiamet peab küll kontrollima jaotusvõrgu tegevust, kuid paistab, et ei ole seda suutnud.
Elektri kui kauba ja teenuste hinna kujundamine on olnud puudulik ja ainult jaotusvõrgu huve arvestav.
Liitumiste ja vanade liinide korrastamise tähtaegu venitatakse nagu kummipaela, sageli ei jõua tarbija lubadusi ära oodata ja loobub oma ettevõtluse arendamisest. Vilets elektrivarustus sunnib nii mõnelgi inimesel maal elamise lõpetama ja linna kolima.
Sageli ühendatakse liituja korras elektripaigaldis tehniliselt nõuetele mittevastava elektriliini toitele. See kehtib eriti nn vanade elektriliinide puhul. Seega saab klient liitumisel järjekordselt petta.
Üüratult kõrged ja segadust tekitavad liitumistasud, kõrged elektriteenuste hinnad ning segased elektritariifid pidurdavad majanduse arengut.
Suur kokkuhoiu hullus on viinud selleni, et elektri tarbimine oli septembris 13 protsenti väiksem kui eelmisel aastal.
See on tekitanud suure tühimiku nii riigi kui ka Eesti Energia rahakotti. Tarbija loodab, et peatselt saabub aeg , kus elektri müüja koputab kliendi uksele ja pakub elektrit kui kaupa soodustingimustel ilma mõõtetasuta ja sundkorras arvele lisatud kalli rohelise elektrita.
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/ClimBus/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/Projektiaineistot/2005/
Auringosta energiaa
EU:n tavoitteena on yli kymmenkertaistaa aurinkoenergian käyttö jäsenmaissaan vuoteen 2010 mennessä. Suomessakin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa aurinkoenergian käytön hyödyntämisasteen tavoite on 100 GWh vuodessa vuonna 2010. Määrä on noin 25-kertainen vuoden 2003 tasoon verrattuna. (Savolainen et al. 2003, 117.) Aurinkoenergiaa pidetään yhtenä mahdollisena globaalina energiaratkaisuna öljyn jälkeisessä energiataloudessa. Shell Internationalin ylipitkän aikavälin energiaskenaariossa aurinkoenergia vastaisi noin 30 % maailman energiantuotannosta vuonna 2060. Aurinkoenergia on kehityskaarensa alussa, jolloin teknologialla ja sen kehittämisellä on vielä hyvin suuri merkitys. Yhtä tärkeää on myös sopivien liiketoimintamallien löytäminen. Suomea ajatellen aurinkoenergia on lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä teknologiaan painottuva vientimahdollisuus. Pienetkin kotimaan markkinat voivat tukea teollisuuden kehittymistä ja sen kilpailukykyä. Vuosisadan lopussa aurinkovety voisi olla perustana kestävälle ja lopulliselle energiaratkaisulle. (Solpros 2001, 5.)
Viime vuosikymmenen aikana maailman aurinkosähkömarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti keskimäärin yli 30 % viimeisten viiden vuoden aikana. Markkinoiden uskotaan kasvavan vuoden 2004 5,7 miljardista eurosta 30 miljardiin euroon vuonna 2010. EU ja Japani ovat merkittävimmät toimijat aurinkokennomarkkinoilla. Eurooppa on saavuttanut viimeisten viiden vuoden aikana hyvän aseman useiden eri aurinkoteknologioiden saralla. Euroopassa on paljon merkittäviä tutkimusinstituutioita ja kriittistä massaa tieteen palveluksessa, erityisesti Saksassa. Kansalliset T & K -ohjelmat ovat kuitenkin liian fragmentoituneita, mikä on EU:n haittapuoli suuriin valtioihin kuten Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden. Eurooppalaisia standardeja ja säännöksiä valmistellaan parhaillaan EU-direktiivien mukaisesti yhteistyössä kansainvälisten ja kansallisten komiteoiden kanssa, jotta aurinkoteknologian markkinoille tuloa saataisiin edistettyä harmonisoimalla standardeja. EU:n tekemien skenaarioiden mukaan aurinkokennojen kustannukset voivat laskea merkittävästi tulevina vuosina. Kun kustannukset vielä vuonna 1990 olivat 15 000 €/kW ja vuonna 2000 6 500 €/kW, niin vuonna 2010 niiden arvioidaan olevan 4 400 €/kW ja vuonna 2030 3 200 €/kW. (European Commission 2005.) Taulukossa 2 on esitetty julkisia aurinkokennoteknologian tutkimus- ja kehitystyön, demonstrointien ja markkinoiden tukemisen budjetteja maittain vuonna 2003. Suomen panostukset ovat olleet hyvin pieniä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.
EU:n tavoitteena on yli kymmenkertaistaa aurinkoenergian käyttö jäsenmaissaan vuoteen 2010 mennessä. Suomessakin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa aurinkoenergian käytön hyödyntämisasteen tavoite on 100 GWh vuodessa vuonna 2010. Määrä on noin 25-kertainen vuoden 2003 tasoon verrattuna. (Savolainen et al. 2003, 117.) Aurinkoenergiaa pidetään yhtenä mahdollisena globaalina energiaratkaisuna öljyn jälkeisessä energiataloudessa. Shell Internationalin ylipitkän aikavälin energiaskenaariossa aurinkoenergia vastaisi noin 30 % maailman energiantuotannosta vuonna 2060. Aurinkoenergia on kehityskaarensa alussa, jolloin teknologialla ja sen kehittämisellä on vielä hyvin suuri merkitys. Yhtä tärkeää on myös sopivien liiketoimintamallien löytäminen. Suomea ajatellen aurinkoenergia on lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä teknologiaan painottuva vientimahdollisuus. Pienetkin kotimaan markkinat voivat tukea teollisuuden kehittymistä ja sen kilpailukykyä. Vuosisadan lopussa aurinkovety voisi olla perustana kestävälle ja lopulliselle energiaratkaisulle. (Solpros 2001, 5.)
Viime vuosikymmenen aikana maailman aurinkosähkömarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti keskimäärin yli 30 % viimeisten viiden vuoden aikana. Markkinoiden uskotaan kasvavan vuoden 2004 5,7 miljardista eurosta 30 miljardiin euroon vuonna 2010. EU ja Japani ovat merkittävimmät toimijat aurinkokennomarkkinoilla. Eurooppa on saavuttanut viimeisten viiden vuoden aikana hyvän aseman useiden eri aurinkoteknologioiden saralla. Euroopassa on paljon merkittäviä tutkimusinstituutioita ja kriittistä massaa tieteen palveluksessa, erityisesti Saksassa. Kansalliset T & K -ohjelmat ovat kuitenkin liian fragmentoituneita, mikä on EU:n haittapuoli suuriin valtioihin kuten Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden. Eurooppalaisia standardeja ja säännöksiä valmistellaan parhaillaan EU-direktiivien mukaisesti yhteistyössä kansainvälisten ja kansallisten komiteoiden kanssa, jotta aurinkoteknologian markkinoille tuloa saataisiin edistettyä harmonisoimalla standardeja. EU:n tekemien skenaarioiden mukaan aurinkokennojen kustannukset voivat laskea merkittävästi tulevina vuosina. Kun kustannukset vielä vuonna 1990 olivat 15 000 €/kW ja vuonna 2000 6 500 €/kW, niin vuonna 2010 niiden arvioidaan olevan 4 400 €/kW ja vuonna 2030 3 200 €/kW. (European Commission 2005.) Taulukossa 2 on esitetty julkisia aurinkokennoteknologian tutkimus- ja kehitystyön, demonstrointien ja markkinoiden tukemisen budjetteja maittain vuonna 2003. Suomen panostukset ovat olleet hyvin pieniä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/ClimBus/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/Projektiaineistot/2005/
ENERGIAN TUOTANNON TEKNOLOGIAT JA PALVELUT
3.1 Uusiutuva energia
Suomen energiajärjestelmä on hyvin monipuolinen, mikä on vahvuus kasvihuonepäästöjen rajoittamispyrkimyksissä. Suomen energiaomavaraisuus on kuitenkin pieni, sillä Suomi on lähes 70-prosenttisesti riippuvainen fossiilisista ja ydinpolttoaineista. Tämän johdosta polttoaineiden saatavuus ja maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat eri energiantuotantomuotojen väliseen kilpailuasetelmaan. Nykyisellä energiarakenteella päästöt lisääntyvät energiankulutuksen kasvaessa. Päästömäärät riippuvat myös eri energialähteiden vuosittain vaihtelevista suhteellisista osuuksista kuten hiilivoiman ja vesivoiman osuuksista. (Savolainen et al. 2003, 123.)
Kuvassa 10 on tarkasteltu Suomen energian kokonaiskulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2004 Suomen energiankulutus laski puoli prosenttia eli pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt laskivat viisi prosenttia vuoden 2003 ennätyslukemista. Päästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 67 miljoonaa tonnia eli noin 3,5 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Syynä oli keskimääräistä sateisempi vuosi, joka kasvatti vesivoiman tuotantoa jopa 56 % vuonna 2004 vähentäen polttoaineperäinen lauhdevoiman tuotantoa. Vuotta 2004 leimasi myös edellisvuotta lämpimämpi sää, mikä johti lämmitysenergian tarpeen ja kaukolämmön tuotannon vähenemiseen. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi vuonna 2004 kaikkiaan noin 10 %. Uusiutuvista energialähteistä kasvoi eniten vesivoiman tuotanto. Myös puupolttoaineiden käyttö energialähteenä kasvoi edellisvuosien tapaan, kaikkiaan viisi prosenttia, mihin vaikutti metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Energian loppukäyttö9 kasvoi edellisestä vuodesta kaksi prosenttia vuonna 2004. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön väheneminen johti myös energian käytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Vuoden 2004 kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta noin 16 % suuremmat kuin vuonna 1990. Energiankulutus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla vuoden 2004 poikkeusta lukuun ottamatta.
3.1 Uusiutuva energia
Suomen energiajärjestelmä on hyvin monipuolinen, mikä on vahvuus kasvihuonepäästöjen rajoittamispyrkimyksissä. Suomen energiaomavaraisuus on kuitenkin pieni, sillä Suomi on lähes 70-prosenttisesti riippuvainen fossiilisista ja ydinpolttoaineista. Tämän johdosta polttoaineiden saatavuus ja maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat eri energiantuotantomuotojen väliseen kilpailuasetelmaan. Nykyisellä energiarakenteella päästöt lisääntyvät energiankulutuksen kasvaessa. Päästömäärät riippuvat myös eri energialähteiden vuosittain vaihtelevista suhteellisista osuuksista kuten hiilivoiman ja vesivoiman osuuksista. (Savolainen et al. 2003, 123.)
Kuvassa 10 on tarkasteltu Suomen energian kokonaiskulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2004 Suomen energiankulutus laski puoli prosenttia eli pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt laskivat viisi prosenttia vuoden 2003 ennätyslukemista. Päästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 67 miljoonaa tonnia eli noin 3,5 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Syynä oli keskimääräistä sateisempi vuosi, joka kasvatti vesivoiman tuotantoa jopa 56 % vuonna 2004 vähentäen polttoaineperäinen lauhdevoiman tuotantoa. Vuotta 2004 leimasi myös edellisvuotta lämpimämpi sää, mikä johti lämmitysenergian tarpeen ja kaukolämmön tuotannon vähenemiseen. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi vuonna 2004 kaikkiaan noin 10 %. Uusiutuvista energialähteistä kasvoi eniten vesivoiman tuotanto. Myös puupolttoaineiden käyttö energialähteenä kasvoi edellisvuosien tapaan, kaikkiaan viisi prosenttia, mihin vaikutti metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Energian loppukäyttö9 kasvoi edellisestä vuodesta kaksi prosenttia vuonna 2004. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön väheneminen johti myös energian käytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Vuoden 2004 kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta noin 16 % suuremmat kuin vuonna 1990. Energiankulutus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla vuoden 2004 poikkeusta lukuun ottamatta.
Aurinkopaneelit http://www.biomas.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=73
Aurinkopaneelit
• 700 m2 paneeleita
• Kääntyvät auringon suuntaan
• Paneelien kokonaisinvestoinnin arvo 130 000 €
• Tuottavat 35 000 kWh/v
• Tulo 49 c/kWh, 20 vuoden takuuhinta
• 11,5 vuotta yrittäjä maksaa pankille 1 300 €/kk, tällöin yrittäjälle jää
paneelien tuotoksesta kuukausittain muutamia kymppejä tuloa
• 11,5 vuoden jälkeen yrittäjä saa 8,5 vuotta paneelien tuoton täysin
itselleen
• 700 m2 paneeleita
• Kääntyvät auringon suuntaan
• Paneelien kokonaisinvestoinnin arvo 130 000 €
• Tuottavat 35 000 kWh/v
• Tulo 49 c/kWh, 20 vuoden takuuhinta
• 11,5 vuotta yrittäjä maksaa pankille 1 300 €/kk, tällöin yrittäjälle jää
paneelien tuotoksesta kuukausittain muutamia kymppejä tuloa
• 11,5 vuoden jälkeen yrittäjä saa 8,5 vuotta paneelien tuoton täysin
itselleen
Jarmo Vähäsilta kirjoitti 14.3. sähkön hinnasta, https://www.blogger.com/comment.g?blogID=3856211862839019746&postID=748135012788122879
Jarmo Vähäsilta kirjoitti 14.3. sähkön hinnasta, Fortumin ahneudesta ja päästöoikeuksista. Viimemainituista tuskin moni kansalainen saa tolkkua. Sen sijaan sähkön hinnan nousua voi seurata, kun pitää sähkölaskut tallessa. Ja se panee miettimään.
Vuonna 2001 sähkön siirron Suomusjärvellä hoiti Elnova hintaan 5,05 senttiä/kWh. Perusmaksu oli 3,20 euroa/kk. Vuonna 2002 Elnova laski siirtohintaansa noin 2 euroa/kk, mikä nyt kuulostaa uskomattomalta. Seuraavana vuonna tällainen häirikkö oli poistettu markkinoilta, tilalle tuli Fortum.
Sähkömme tuottaa Lumituuli Oy:n tuulivoimala, josta saamme osakashintaan 4000 kWh vuodessa. Tarvitessamme lisää Ekosähkö Oy myy meille muuta vihreää sähköä. Vuonna 2001 tuulisähkö maksoi 4,00 senttiä/kWh. Sähkömme hinnaksi siirtoineen ja veroineen tuli 9,05 senttiä/kWh.
Nyt tuulisähkömme hinta on 5,20 senttiä/kWh, mutta Ekosähkö Oy laskuttaa siitä perusmaksuineen 5,58 senttiä/kWh. Fortumin siirtohinta veroineen on 6,91 senttiä/kWh. Sähkömme siirtoineen ja veroineen maksaa nyt 12,49 senttiä/kWh. Hinta on noussut kuudessa vuodessa 3,44 senttiä/kWh eli 38 % . Nousua on 5,5 % joka vuosi. Tällä vauhdilla sähkön hinta kaksinkertaistuu aina 13 vuoden välein.
Mistä sitten sähkölaskumme koostuu? Runsas neljännes on pelkästään Fortumin hiljalleen ylöspäin keplottelemaa perusmaksua. Se on nyt 12 euroa/kk, vuonna 2004 se oli 10 euroa/kk, vuonna 2003 Fortumin aloittaessa 6 euroa/kk ja vuonna 2002 Elnovan aikaan 3 euroa/kk.
Fortum on siis korottanut perusmaksunsa kuudessa vuodessa nelinkertaiseksi eikä tätä korotusta edes vaivauduta perustelemaan. Fortum laskuttaa nyt saman sähkömäärän siirrosta 75 % korkeampaa hintaa kuin Elnova vuonna 2001. Ekosähkö Oy keksi perusmaksun vasta vuonna 2003, jolloin se oli 70 senttiä/kk. Nyt se on 1,20 euroa/kk eli kymmenesosa Fortumin perimästä.
Mitä voisi tehdä? Entäpä jos alkaisi tuottaa itse lämmityssähköä pienellä 2 - 5 kW:n tehoisella tuulivoimalalla? Eikä pelkästään itselle, vaan lähellä oleville naapureillekin peruslämmöksi. Tai miksi ei suuremmalla voimalalla koko kylälle. Lämpöä tulisi silloin kun tuulee ja kuin ei tuule, niin silloin verkosta tai muilla energioilla.
Hiljalleen on oivallettu, että sisämaassakin tuulee aika mukavasti. Perustietoa tuulisuudesta ei Suomessa ole saatu kerättyä. On ollut joidenkin tahojen etu jarruttamalla asiaa vaikeuttaa tuulivoiman rakentamista maassamme. Nyt hallituksen ohjelmaan on vihdoin kirjattu tuuliatlaksen tekeminen. Tuuliatlas antaa mitattua tietoa maan eri osien tuulisuudesta, missä tuulee ja missä ei. Se on tuulivoiman suurempaa rakentamista aikovalle välttämätöntä perustietoa.
Pientä 2 - 5 kW voimalaa suunnitteleva voi luottaa maalaisjärkeensä ja omiin havaintoihinsa tuulisuudesta itselleen vaihtoehtoisissa paikoissa. Parhaat paikat ovat rannikoilla, korkeilla mäillä ja aina tuulen esteiden yläpuolella.
On esitetty uskottavia arvioita, että 3 kW tehoinen tuulivoimala tuottaisi vuodessa rannikoillamme 10.000 kWh ja sisämaassa 5.200 kWh. Tällaisen voimalan hinta säätölaitteineen on luokkaa 7.000 euroa. Takaisinmaksuaika ilman korkoja olisi siis 6 - 12 vuotta, jos verkkosähkön hinta on koko ajan 12 senttiä/kWh. Suuremman 5 kW tehoisen voimalan vastaavat luvut ovat 17.000 tai 8.700 kWh, hinta noin 10.000 euroa, takaisinmaksuajat 5 - 10 vuotta.
Kun verkkosähkön hinta jo nykyvauhdilla kaksinkertaistuu 13 vuodessa, takaisinmaksuajat lyhenevät oleellisesti. Kannattaa pistää Googleen sana "tuulivoima", lukea mitä on tarjolla, tilata esitteitä ja tehdä laskelmia sähkön hinnan jatkuva nousu huomioiden.
Parhaiten oma tuulivoimala lämmittää vesivaraajaa, jollainen on esim. kaikissa yösähkölle suunnitelluissa pientaloissa. Hyvä kohde on myös joissain taloissa oleva yösähköllä lämmitettäväksi rakennettu betonivälipohja vastuskaapeleineen. Tulisijaansa voi sijoittaa sähkövastukset jälkikäteenkin, mutta uutta rakennettaessa paremmin. Sähköpattereihinkin voi tuulisähkön ohjata, mutta tavanomaiset kevyet sähköpatterit eivät pysty varastoimaan lämpöä. Massavaraajia on tarjolla, noin 150 kg painoiseen saa sähköllä ladattua yli 20 kWh lämpöä.
Tuulisähköllä voisi tuottaa myös vetyä ja käyttää sitä lähivuosina markkinoille tulevissa polttokennoautoissa. Sellaisen täysin päästöttömän auton autoverokin olisi vain 4 %. Kuka osaisi laskea, onnistuisiko vedyntuotto pientuulivoimalan avulla, millaista tekniikkaa tarvittaisiin, mitä maksaisi. Entäpä sama asia kylämittakaavassa? Tässä olisi teknisen alan oppilaitoksille ja yrityksille yhteistyön aihetta. Ja kylätoimikunnille aihetta miettiä, olisiko oma tuulivoimala paikallaan edullisen lämmön ja sähkön tuottamiseksi.
Pekka Leppänen
SUOMUSJÄRVI
Julkaistu Salon Seudun Sanomissa
Vuonna 2001 sähkön siirron Suomusjärvellä hoiti Elnova hintaan 5,05 senttiä/kWh. Perusmaksu oli 3,20 euroa/kk. Vuonna 2002 Elnova laski siirtohintaansa noin 2 euroa/kk, mikä nyt kuulostaa uskomattomalta. Seuraavana vuonna tällainen häirikkö oli poistettu markkinoilta, tilalle tuli Fortum.
Sähkömme tuottaa Lumituuli Oy:n tuulivoimala, josta saamme osakashintaan 4000 kWh vuodessa. Tarvitessamme lisää Ekosähkö Oy myy meille muuta vihreää sähköä. Vuonna 2001 tuulisähkö maksoi 4,00 senttiä/kWh. Sähkömme hinnaksi siirtoineen ja veroineen tuli 9,05 senttiä/kWh.
Nyt tuulisähkömme hinta on 5,20 senttiä/kWh, mutta Ekosähkö Oy laskuttaa siitä perusmaksuineen 5,58 senttiä/kWh. Fortumin siirtohinta veroineen on 6,91 senttiä/kWh. Sähkömme siirtoineen ja veroineen maksaa nyt 12,49 senttiä/kWh. Hinta on noussut kuudessa vuodessa 3,44 senttiä/kWh eli 38 % . Nousua on 5,5 % joka vuosi. Tällä vauhdilla sähkön hinta kaksinkertaistuu aina 13 vuoden välein.
Mistä sitten sähkölaskumme koostuu? Runsas neljännes on pelkästään Fortumin hiljalleen ylöspäin keplottelemaa perusmaksua. Se on nyt 12 euroa/kk, vuonna 2004 se oli 10 euroa/kk, vuonna 2003 Fortumin aloittaessa 6 euroa/kk ja vuonna 2002 Elnovan aikaan 3 euroa/kk.
Fortum on siis korottanut perusmaksunsa kuudessa vuodessa nelinkertaiseksi eikä tätä korotusta edes vaivauduta perustelemaan. Fortum laskuttaa nyt saman sähkömäärän siirrosta 75 % korkeampaa hintaa kuin Elnova vuonna 2001. Ekosähkö Oy keksi perusmaksun vasta vuonna 2003, jolloin se oli 70 senttiä/kk. Nyt se on 1,20 euroa/kk eli kymmenesosa Fortumin perimästä.
Mitä voisi tehdä? Entäpä jos alkaisi tuottaa itse lämmityssähköä pienellä 2 - 5 kW:n tehoisella tuulivoimalalla? Eikä pelkästään itselle, vaan lähellä oleville naapureillekin peruslämmöksi. Tai miksi ei suuremmalla voimalalla koko kylälle. Lämpöä tulisi silloin kun tuulee ja kuin ei tuule, niin silloin verkosta tai muilla energioilla.
Hiljalleen on oivallettu, että sisämaassakin tuulee aika mukavasti. Perustietoa tuulisuudesta ei Suomessa ole saatu kerättyä. On ollut joidenkin tahojen etu jarruttamalla asiaa vaikeuttaa tuulivoiman rakentamista maassamme. Nyt hallituksen ohjelmaan on vihdoin kirjattu tuuliatlaksen tekeminen. Tuuliatlas antaa mitattua tietoa maan eri osien tuulisuudesta, missä tuulee ja missä ei. Se on tuulivoiman suurempaa rakentamista aikovalle välttämätöntä perustietoa.
Pientä 2 - 5 kW voimalaa suunnitteleva voi luottaa maalaisjärkeensä ja omiin havaintoihinsa tuulisuudesta itselleen vaihtoehtoisissa paikoissa. Parhaat paikat ovat rannikoilla, korkeilla mäillä ja aina tuulen esteiden yläpuolella.
On esitetty uskottavia arvioita, että 3 kW tehoinen tuulivoimala tuottaisi vuodessa rannikoillamme 10.000 kWh ja sisämaassa 5.200 kWh. Tällaisen voimalan hinta säätölaitteineen on luokkaa 7.000 euroa. Takaisinmaksuaika ilman korkoja olisi siis 6 - 12 vuotta, jos verkkosähkön hinta on koko ajan 12 senttiä/kWh. Suuremman 5 kW tehoisen voimalan vastaavat luvut ovat 17.000 tai 8.700 kWh, hinta noin 10.000 euroa, takaisinmaksuajat 5 - 10 vuotta.
Kun verkkosähkön hinta jo nykyvauhdilla kaksinkertaistuu 13 vuodessa, takaisinmaksuajat lyhenevät oleellisesti. Kannattaa pistää Googleen sana "tuulivoima", lukea mitä on tarjolla, tilata esitteitä ja tehdä laskelmia sähkön hinnan jatkuva nousu huomioiden.
Parhaiten oma tuulivoimala lämmittää vesivaraajaa, jollainen on esim. kaikissa yösähkölle suunnitelluissa pientaloissa. Hyvä kohde on myös joissain taloissa oleva yösähköllä lämmitettäväksi rakennettu betonivälipohja vastuskaapeleineen. Tulisijaansa voi sijoittaa sähkövastukset jälkikäteenkin, mutta uutta rakennettaessa paremmin. Sähköpattereihinkin voi tuulisähkön ohjata, mutta tavanomaiset kevyet sähköpatterit eivät pysty varastoimaan lämpöä. Massavaraajia on tarjolla, noin 150 kg painoiseen saa sähköllä ladattua yli 20 kWh lämpöä.
Tuulisähköllä voisi tuottaa myös vetyä ja käyttää sitä lähivuosina markkinoille tulevissa polttokennoautoissa. Sellaisen täysin päästöttömän auton autoverokin olisi vain 4 %. Kuka osaisi laskea, onnistuisiko vedyntuotto pientuulivoimalan avulla, millaista tekniikkaa tarvittaisiin, mitä maksaisi. Entäpä sama asia kylämittakaavassa? Tässä olisi teknisen alan oppilaitoksille ja yrityksille yhteistyön aihetta. Ja kylätoimikunnille aihetta miettiä, olisiko oma tuulivoimala paikallaan edullisen lämmön ja sähkön tuottamiseksi.
Pekka Leppänen
SUOMUSJÄRVI
Julkaistu Salon Seudun Sanomissa
Meidän isä tuottaa teidänkin isän sähköt http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article346605.ece
Meidän isä tuottaa teidänkin isän sähköt
Suomen uusi tulevaisuus? Pasi Hurri kulkee viiden kilowatin tuulimyllyllään uuden trendin eturintamassa, mutta tänäänkään ei tuule. "Tuulisähkön tuotanto on arvaamatonta ja satunnaista", hän sanoo.
[Kuva: Antti Mannermaa]
Energiamarkkinoille hiipii uusi trendi. Omakotitalojen, maatilojen ja pienten teollisuuskiinteistöjen omistajien kiinnostus omaan sähkön tuotantoon, lähisähköön, on heräämässä.
Tähän asti sadat suomalaiset ovat ladanneet akkuja purjeveneitä ja mökkejä varten pienten tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien avulla.
Uutta on kuluttajien kiinnostus astetta isompiin sähkön ja lämmön mikrolaitoksiin ja niiden liittämiseen sähköverkkoon. Esimerkiksi kolmen–viiden kilowatin tuulimyllyjen kysyntä on kasvussa.
Suomessa mikrotuotannon yleistymistä tutkineen Ina Lehdon mukaan sähköyhtiöt saavat yhä enemmän kyselyjä mikrolaitosten liittämisestä sähköverkkoon.
Verkkoon liitettyjä tuulimyllyjä on kuitenkin vasta parikymmentä ja maatilojen biovoimaloita kymmenkunta. Määrä on vähäinen 3,5 miljoonan sähkön käyttöpaikan joukossa.
”Kun verkkoon liitettyjen laitosten määrä kasvaa muutamaan sataan ja käytännöt tulevat kaikille tutuiksi, voi uusien asennusten määrä kasvaa jyrkästikin”, Lehto arvioi.
Hän uskoo varsinkin tuulivoimaloiden ja myös aurinkopaneelijärjestelmien yleistyvän kotitalouksissa.
Sähkönkäyttäjät haluavat pienentää sähkölaskuaan. Samalla säästää myös sähkön siirtomaksuissa. Ajanhenki puhuu ilmiön yleistymisen puolesta.
Tuuleeko tarpeeksi?
Vuonna 2005 aloittanut Tuulivoimala.com Finland on myynyt mökkikäyttöön tuhatkunta 200 watin – 2 kilowatin tuulimyllyä. Se on yksi Suomen kymmenestä tuulimyllyjen maahantuojista.
”Viime vuoden aikana kiinnostus on kääntynyt isompiin, 5 – 20 kilowatin voimaloihin. Asiakkaat haluavat korvata kallistuvaa sähköä”, tekninen myyntipäällikkö Tomi Räisä kertoo.
Jopa kerrostaloasukkaiden kiinnostus viriää. ”Olemme juuri tehneet tarjouksen kolmeen kerrostalokohteeseen.”
Marraskuun aamu Inkoossa Itämeren äärellä. Pasi Hurrin omakotitalon pihassa jököttävän tuulivoimalan siiven lavat eivät liikahda senttiäkään.
Kiinalaisvalmisteisessa 12,5 metriä korkeassa viiden kilowatin tuulivoimalassa ei ole sinänsä vikaa, mutta olosuhteissa on: Tontilla tuulee harvoin kunnolla. Tänään riittää sumua ja kosteutta, mutta ei tuulta.
Talo sijaitsee vain puolen kilometrin päässä merenrannasta. Siellä luulisi tuulevan. ”Parhaimmillaan tuulta riittää parin hehkulampun verran”, Hurri kuitenkin kertoo.
Hurri on sijoittanut 80 000 euroa vuonna 2007 rakennetun omakotitalonsa energiajärjestelmiin.
Tuulimyllyn lisäksi löytyy aurinkokeräimiä, maalämpöpumppu ja puuta polttava kattila.
”Myönteisin yllätys ovat aurinkokeräimet, jotka tuottavat mukavasti energiaa maaliskuusta lokakuun alkuun. Energiaa syntyy, vaikka itse pitäisinkin päivää varjoisana”, hän kertoo.
Talonsa energiajärjestelmiä Hurri ohjaa ja seuraa läppärin kautta käytettävän mittausjärjestelmän avulla.
Mittausjärjestelmä on Hurrin johtaman yrityksen Basenin uusin aluelaajennus. Kolmen miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Basenin suurin asiakasryhmä ovat tietoliikenneoperaattorit.
”Omavaraisuus ja päästöttömyys ovat vahva vaikutin”, Lehto sanoo.
Laitteet myös halpenevat. Kahden–kolmen kilowatin tuulimyllyn, verkkoonliityntälaitteen ja suojaukset saa 10 000-15 000 eurolla. Takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta. Siihen vaikuttavat tuuliolosuhteet ja sähkön hinta.
Säästöä sähkölaskuun
Tähän asti sähkön verkkoyhtiöillä ei ole ollut selvää käsitystä, miten toimia kasvavan kiinnostuksen kanssa. Energiateollisuus ry:ssä valmistuu marraskuussa verkostosuositus sähköyhtiöitä varten. Tuulivoimayhdistykseltä valmistuu taas kuluttajille tarkoitettu pientuulivoimalan hankintaopas vuoden loppuun mennessä. Yhdistykset lupaavat oppaistaan yhtenäisiä.
Sähköverkkoon liitettävän mikrovoimalan käyttöönotto vaatii yhteydenottoa omaan verkkoyhtiöön.
”Tärkein asia liittyy turvallisuuteen. Laitteisto täytyy asentaa oikein, eikä mikrovoimalan sähköä saa syöttää verkkoon, kun verkossa tehdään huoltotöitä. Muutoin huoltomiehet ovat hengenvaarassa”, Lehto kertoo.
Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan, voisiko mikrovoimalan ostaja saada energia-avustuksia.
Säästöjä jahtaava mikrovoimalan omistajaa kiinnostaa sekin, voisiko kuka tahansa myydä itse tuotettua sähköä sähkömarkkinoille. Energiateollisuus ry:n verkkojärjestelmien asiantuntija Elina Lehtomäki ei näe sille periaatteellista estettä.
”Sähköyhtiön kannalta ostomahdollisuus voisi olla myyntivaltti asiakkaiden saamiseksi”, Lehtomäki sanoo.
”Mikrotuotannon määrän pitäisi ensin kasvaa paljon suuremmaksi. Sitten jokin taho voisi kokeilla, onko ostaminen kannattavaa”, Lehto arvioi. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.
Varastointi ongelmana
Lähisähkön lisääntymiselle ei löydy arvostelijoita: se on uusiutuvaa sähköä, siitä ei synny hiilidioksidipäästöjä ja se on paikallista. Voisiko mikrotuotanto korvata myös kiistanalaista ydinvoimaa?
Jos Suomessa miljoona sähkön käyttäjää ottaisi käyttöön 1 kilowatin mikrovoimalan, syntyisi niistä yhteensä tuhannen megawatin tuotanto. Se vastaisi yhtä ydinvoimalaa.
”Niin kauan kun mikrotuotannon varastointia ei ole ratkaistu, ydinvoimalan korvaaminen on käytännössä hankalaa Suomen oloissa”, Lehto muistuttaa.
Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei voi myöskään säätää kulutuksen mukaan toisin kuin ydinsähköä.
Lehto arvioi kuitenkin, että ilmiö ruokkii itseään.
Tekniikan kehitys voi nopeutua, kun asiaan ohjataan lisää tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Omaa rumpuansa lyövät pienvoimaloiden kauppiaat.
Tuulimyllykauppias Tomi Räisän mukaan seuraavaksi yleistyvät 500 watin - 8 kilowatin hybridivoimalat. Niissä tuulivoimala yhdistyy aurinkopaneeleihin.
Suomen uusi tulevaisuus? Pasi Hurri kulkee viiden kilowatin tuulimyllyllään uuden trendin eturintamassa, mutta tänäänkään ei tuule. "Tuulisähkön tuotanto on arvaamatonta ja satunnaista", hän sanoo.
[Kuva: Antti Mannermaa]
Energiamarkkinoille hiipii uusi trendi. Omakotitalojen, maatilojen ja pienten teollisuuskiinteistöjen omistajien kiinnostus omaan sähkön tuotantoon, lähisähköön, on heräämässä.
Tähän asti sadat suomalaiset ovat ladanneet akkuja purjeveneitä ja mökkejä varten pienten tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien avulla.
Uutta on kuluttajien kiinnostus astetta isompiin sähkön ja lämmön mikrolaitoksiin ja niiden liittämiseen sähköverkkoon. Esimerkiksi kolmen–viiden kilowatin tuulimyllyjen kysyntä on kasvussa.
Suomessa mikrotuotannon yleistymistä tutkineen Ina Lehdon mukaan sähköyhtiöt saavat yhä enemmän kyselyjä mikrolaitosten liittämisestä sähköverkkoon.
Verkkoon liitettyjä tuulimyllyjä on kuitenkin vasta parikymmentä ja maatilojen biovoimaloita kymmenkunta. Määrä on vähäinen 3,5 miljoonan sähkön käyttöpaikan joukossa.
”Kun verkkoon liitettyjen laitosten määrä kasvaa muutamaan sataan ja käytännöt tulevat kaikille tutuiksi, voi uusien asennusten määrä kasvaa jyrkästikin”, Lehto arvioi.
Hän uskoo varsinkin tuulivoimaloiden ja myös aurinkopaneelijärjestelmien yleistyvän kotitalouksissa.
Sähkönkäyttäjät haluavat pienentää sähkölaskuaan. Samalla säästää myös sähkön siirtomaksuissa. Ajanhenki puhuu ilmiön yleistymisen puolesta.
Tuuleeko tarpeeksi?
Vuonna 2005 aloittanut Tuulivoimala.com Finland on myynyt mökkikäyttöön tuhatkunta 200 watin – 2 kilowatin tuulimyllyä. Se on yksi Suomen kymmenestä tuulimyllyjen maahantuojista.
”Viime vuoden aikana kiinnostus on kääntynyt isompiin, 5 – 20 kilowatin voimaloihin. Asiakkaat haluavat korvata kallistuvaa sähköä”, tekninen myyntipäällikkö Tomi Räisä kertoo.
Jopa kerrostaloasukkaiden kiinnostus viriää. ”Olemme juuri tehneet tarjouksen kolmeen kerrostalokohteeseen.”
Marraskuun aamu Inkoossa Itämeren äärellä. Pasi Hurrin omakotitalon pihassa jököttävän tuulivoimalan siiven lavat eivät liikahda senttiäkään.
Kiinalaisvalmisteisessa 12,5 metriä korkeassa viiden kilowatin tuulivoimalassa ei ole sinänsä vikaa, mutta olosuhteissa on: Tontilla tuulee harvoin kunnolla. Tänään riittää sumua ja kosteutta, mutta ei tuulta.
Talo sijaitsee vain puolen kilometrin päässä merenrannasta. Siellä luulisi tuulevan. ”Parhaimmillaan tuulta riittää parin hehkulampun verran”, Hurri kuitenkin kertoo.
Hurri on sijoittanut 80 000 euroa vuonna 2007 rakennetun omakotitalonsa energiajärjestelmiin.
Tuulimyllyn lisäksi löytyy aurinkokeräimiä, maalämpöpumppu ja puuta polttava kattila.
”Myönteisin yllätys ovat aurinkokeräimet, jotka tuottavat mukavasti energiaa maaliskuusta lokakuun alkuun. Energiaa syntyy, vaikka itse pitäisinkin päivää varjoisana”, hän kertoo.
Talonsa energiajärjestelmiä Hurri ohjaa ja seuraa läppärin kautta käytettävän mittausjärjestelmän avulla.
Mittausjärjestelmä on Hurrin johtaman yrityksen Basenin uusin aluelaajennus. Kolmen miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Basenin suurin asiakasryhmä ovat tietoliikenneoperaattorit.
”Omavaraisuus ja päästöttömyys ovat vahva vaikutin”, Lehto sanoo.
Laitteet myös halpenevat. Kahden–kolmen kilowatin tuulimyllyn, verkkoonliityntälaitteen ja suojaukset saa 10 000-15 000 eurolla. Takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta. Siihen vaikuttavat tuuliolosuhteet ja sähkön hinta.
Säästöä sähkölaskuun
Tähän asti sähkön verkkoyhtiöillä ei ole ollut selvää käsitystä, miten toimia kasvavan kiinnostuksen kanssa. Energiateollisuus ry:ssä valmistuu marraskuussa verkostosuositus sähköyhtiöitä varten. Tuulivoimayhdistykseltä valmistuu taas kuluttajille tarkoitettu pientuulivoimalan hankintaopas vuoden loppuun mennessä. Yhdistykset lupaavat oppaistaan yhtenäisiä.
Sähköverkkoon liitettävän mikrovoimalan käyttöönotto vaatii yhteydenottoa omaan verkkoyhtiöön.
”Tärkein asia liittyy turvallisuuteen. Laitteisto täytyy asentaa oikein, eikä mikrovoimalan sähköä saa syöttää verkkoon, kun verkossa tehdään huoltotöitä. Muutoin huoltomiehet ovat hengenvaarassa”, Lehto kertoo.
Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan, voisiko mikrovoimalan ostaja saada energia-avustuksia.
Säästöjä jahtaava mikrovoimalan omistajaa kiinnostaa sekin, voisiko kuka tahansa myydä itse tuotettua sähköä sähkömarkkinoille. Energiateollisuus ry:n verkkojärjestelmien asiantuntija Elina Lehtomäki ei näe sille periaatteellista estettä.
”Sähköyhtiön kannalta ostomahdollisuus voisi olla myyntivaltti asiakkaiden saamiseksi”, Lehtomäki sanoo.
”Mikrotuotannon määrän pitäisi ensin kasvaa paljon suuremmaksi. Sitten jokin taho voisi kokeilla, onko ostaminen kannattavaa”, Lehto arvioi. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.
Varastointi ongelmana
Lähisähkön lisääntymiselle ei löydy arvostelijoita: se on uusiutuvaa sähköä, siitä ei synny hiilidioksidipäästöjä ja se on paikallista. Voisiko mikrotuotanto korvata myös kiistanalaista ydinvoimaa?
Jos Suomessa miljoona sähkön käyttäjää ottaisi käyttöön 1 kilowatin mikrovoimalan, syntyisi niistä yhteensä tuhannen megawatin tuotanto. Se vastaisi yhtä ydinvoimalaa.
”Niin kauan kun mikrotuotannon varastointia ei ole ratkaistu, ydinvoimalan korvaaminen on käytännössä hankalaa Suomen oloissa”, Lehto muistuttaa.
Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei voi myöskään säätää kulutuksen mukaan toisin kuin ydinsähköä.
Lehto arvioi kuitenkin, että ilmiö ruokkii itseään.
Tekniikan kehitys voi nopeutua, kun asiaan ohjataan lisää tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Omaa rumpuansa lyövät pienvoimaloiden kauppiaat.
Tuulimyllykauppias Tomi Räisän mukaan seuraavaksi yleistyvät 500 watin - 8 kilowatin hybridivoimalat. Niissä tuulivoimala yhdistyy aurinkopaneeleihin.
Tuulivoima on Suomen tulevaisuuden energiaratkaisun tärkein osa http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2007_puheenvuorot/syyskuu_2007.html
Syyskuun puheenvuoro
Tuulivoima on Suomen tulevaisuuden energiaratkaisun tärkein osa
Otsikon väite on rohkea ja provosoiva. Tässä kirjoituksessa pyrin perustelemaan väitteen kommentoimalla myyttejä joita tuulivoimasta on levitetty.
Väitteen pääperusteena on toisaalta tuulivoiman huikea kehitys viimeisen 15 vuoden aikana ja toisaalta sen vähäiset kasvihuonepäästöt. Tuulivoima on ainoa uusiutuva ja vähäpäästöinen energiantuotantomuoto, jolla pohjoisessa Euroopassa voidaan tuottaa niin suuria määriä energiaa että sekä ydinvoimasta että fossiilisista polttoaineista voidaan luopua kohtuullisilla kustannuksilla.
Muilla uusiutuvan energian tuotantomuodoilla, vaikka tärkeitä ovatkin, on pohjoisessa Euroopassa rasitteenaan joko kokonaisresurssien rajallisuus (bioenergiat, vesivoima), kustannus ja väärä tuotantovuodenaika (aurinkosähkö) tai se että niillä voidaan tuottaa vain lämpöä (lämpöpumput, aurinkolämpö). Lähempänä päiväntasaajaa tulevat toki aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö ja terminen aurinkosähkö olemaan paikoitellen tuulivoimaa merkittävämpiä. Tietyillä alueilla geoterminen tulee energia olemaan erittäin merkittävässä roolissa, muuallakin kuin Islannissa. Aaltovoimallakin on suurta paikallista merkitystä, tosin vain muutamille rannikkovaltioille.
Myytti tuulivoiman isoista kasvihuonepäästöistä ja huonosta energiataseesta
Paljonko tuulivoima vähentää kasvihuonepäästöjä? Ilmastonmuutoksen kannalta on tärkeää analysoida mikä on kunkin energiantuotannon päästömäärä ja energeettinen takaisinmaksuaika. Päästöttömiä energiantuotantovaihtoehtojahan ei ole, on vain vähäpäästöisiä ja suuripäästöisiä. Edellä mainittuihin kuuluvat useimmat uusiutuvat, tuulivoima mukaan lukien sekä ydinvoima.
Laskettaessa energiantuotannon päästöjä voidaan laskettavan systeemin rajaukset tehdä eri tavoilla ja samoin voidaan käyttää eri taustaoletuksia. Siten eri tuotantomuotojen päästöjä tulee verrata vain kun laskenta on tehty samalla tavalla. Kun näin toimitaan on tutkimuksissa saatu tulokseksi että tuulivoimalla ja ydinvoimalla molemmilla ovat päästöt noin sadasosa hiililauhdevoiman päästöistä eli luokkaa 10 g(CO2) / kWh. Tarkasteltaessa energeettistä takaisinmaksuaikaa on saatu tulos että tuulivoimala maksaa siihen sijoitetun energian takaisin 30-80 -kertaisesti kun ydinvoimalle arvo on tyypillisesti 10-20.
Tuulivoiman kohdalla muodostuvat päästöt pääsin komponenttien valmistuksesta, kuljetuksesta ja voimalan pystytyksestä. Käytön aikaiset päästöt ovat luokkaa neljännes kokonaispäästöistä. Edellä mainitusta luvuista voi helposti päätellä että kohtuullisen heikollakaan sisämaan tuotantopaikalla ei tuulivoiman päästöt ole edes kolmea prosenttia hiililauhteen päästöistä.
Myytti tuulivoiman rajallisesta määrästä sähkön tuotannossa
Voiko tuulivoimalla tuottaa merkittävän määrän sähköenergiasta sähköjärjestelmissä? Vastaus on yksiselitteisesti kyllä. Eri puolilla maapalloa on jo olemassa muutaman sadan talouden sähköjärjestelmiä, joissa tuuli tuottaa sähköstä 50-70% lopun ollessa tavallisesti dieselgeneraattorien tuottamaa. Keskeistä näissä järjestelmissä on se että tuulivoimateho on ylimitoitettu siten että tuulisena aikana tuulivoimaloiden teho ylittää sähkön tarpeen jopa kaksinkertaisesti. Mitä tällöin tehdään? Ylijäämäsähköstä joko luovutaan säätämällä voimaloiden tehoja alas eli “juoksuttamalla tuulta” tai sitten käyttämällä sähkö johonkin alempiarvoiseen tarkoitukseen kuten lämmön tuotantoon joko suorien sähkövastusten tai lämpöpumppujen avulla. Lisäksi osa sähköstä pyritään varastoimaan.
Se kuinka suuri osa sähköstä voidaan käyttää “priimana”, paljonko on mahdollista hyödyntää “sekundaa” ja mikä on lopulta “juoksutettu” määrä riippuu tuotannon ja kulutuksen ajoittumisesta, varastointimahdollisuuksista sekä niistä eri mahdollisuuksista joita “sekundasähkön” käyttöön on rakennettu.
Huomattavaa on kuitenkin että mitään laajamittaista sähkön varastointia ei tarvita vaikka tuulivoimalla tuotettaisiin erittäin suuri osuus (>50%) sähkön tuotannosta. Varastointi vähentää kuitenkin “juoksutettavan” tuulen määrää ja mahdollistaa suuremman priimasähkön osuuden. Eri varastointimenetelmien soveltaminen riippuu siitä kuinka niitä on saatavilla ja mikä on kustannustehokkainta.
Kaikki pienissä sähköjärjestelmissä jo käyttöönotetut keinot tuulivoiman integroimiseen sähköjärjestelmään ovat sovellettavissa suuriin sähköjärjestelmiin, Suomessakin. Tapauskohtaisesti eri keinoilla on erilainen kustannustehokkuus.
Suomessa pääsemmekin jo noin viiden vuoden päästä käytännössä testaamaan millä eri keinoilla itsenäiseen sähköjärjestelmään voidaan integroida 70% tuulivoimaa. Kyseessä on Ahvenanmaan oma kantaverkko. Ålands Kraftnätin mukaan toteutuksessa ja suunnittelussa olevat projektit nostavat tuulivoiman osuuden 70 prosenttiin Ahvenanmaan sähkönkulutuksesta.
Myytti tuulivoiman pienestä tuotantopotentiaalista Suomessa – suurin myytti
Paljonko sitten meillä Suomessa on mahdollista tuottaa tuulivoimaa, missä ja millä kustannuksella? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Joidenkin poliitikkojen suosiossa on ollut kartoitukset 1990-luvun puolestavälistä, jotka edelleen pohjautuvat Suomen tuuliatlakseen vuodelta 1991. Kyseisenä ajankohtana määritettiin tuulisuutta rannikolla ja tuntureilla enintään 50 metriä korkeille voimaloille. Kokonaispotentiaaliksi arvioitiin tämän perusteella muutamia satoja megawatteja eli täysin mitätön määrä, jotta tuulivoimaa voisi tarkastella merkittävänä ratkaisuna energiantuotannossa. Tätä ovat yhden ratkaisun poliitikot jaksaneet toistaa vuodesta toiseen.
Nykyiset tuulivoimalat ovat yli sata metriä korkeita ja voivat jo lähivuosina sijoittua rantaviivan
lisäksi useiden kilometrien päähän sisämaahan sekä merelle. Voimalateknologian kehittyessä tulee erityisesti sisämaan sekä ulkomeren sijoituspaikkojen tuotantokustannus laskemaan siten että potentiaalinen kohtuuhintainen tuotantopinta-ala kasvaa monikymmenkertaiseksi.
Paljonko tuulivoima tuottaa ja millaisia maa- ja merialueita tarvitaan? Tuulivoimala tuottaa heikoilla maapaikoilla 500 kilowattituntia (kWh) roottorin pyyhkäisypinta-alaneliömetriä (m2) kohden ja parhailla meripaikoilla jopa 2000 kWh/m2. Ohjesääntö on että voimaloiden etäisyys toisistaan tulisi olla viisi roottorin halkaisijaa (5D). Pienissä, muutaman voimalan tuulipuistoissa tämä voi olla hieman alhaisempi (3,5-4D) ja suurissa satojen yksiköiden merituulipuistoissa huomattavasti suurempi (8-10D). Voimalatiheydestä voidaan laskea tuotoksi maa- tai meripinta-alaa kohden vaihteluväli 10-50 GWh / km2. Jos käytetään varovaisesti arvoa 20 GWh / km2 voidaan todeta että esimerkiksi Suomen sähköntuotanto (100 TWh) vuonna 2020 voidaan tuottaa pinta-alalla, joka on 5000 km2 eli reilun prosentin Suomen yhteenlasketusta maa- ja meripinta-alasta. Koska tuulivoimaloiden vaatimat tiet ja muu infrastruktuuri ovat vain 1-2% pinta-alasta saadaan täysin menetetyksi maa-alaksi 50-100 km2.
Millaisia maa- ja merialueita meillä on?
Merituulivoimalle on tilaa ja isoja alueita. Maakuntakaavoituksessa on kaavoitettu tai kaavoituksen alla tuulivoiman tuotantoon soveltuvia merialueita noin 7000-8000 MW:n edestä. Nämä ovat alueita, jotka on hyödynnettävissä jo seuraavan 10-15 vuoden aikana. Voimalakoon kasvaessa kohti 10 megawattia tulee merialueiden määrä moninkertaistumaan, tasolle 30 000 MW tai enemmän vastaten yli 100 TWh:n vuosituotantoa.
Onko meillä paikkoja maalle rakennettavalle tuulivoimalle? Kyllä on ja erittäin paljon. Suomessa tuulivoiman kokonaispotentiaalia tuotantokustannuksen funktiona ei ole voitu arvioida, koska Suomen tuuliatlasta ei ole haluttu päivittää. Jos kuitenkin sovelletaan karkeasti arvioiden Ruotsista saatuja mittaustietoja ja mallinnustuloksia niin voidaan sanoa että koko rannikko, kymmeniä kilometrejä sisämaahan, on mahdollista tuotantoaluetta, jos käytetään korkeita torneja voimaloille. Tuulivoiman kohtuuhintainen (määritelmänä < 80 € / MWh) kokonaispotentiaali rannikon sisämaassa on jo nykyteknologialla useita tuhansia megawatteja ja tulee kasvamaan kymmeniin tuhansiin megawatteihin seuraavan parin vuosikymmenen aikana.
Tuulivoiman realistinen tuotantopotentiaali Suomessa vuoden 2050 paikkeilla tulee olemaan monikertainen tämänhetkiseen sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimaa tullaan tämän vuoksi käyttämään priimasähkön tuottamisen lisäksi liikenteen energialähteenä sekä kaukolämmityksen “polttoaineena”. Ilman tuulivoimaa ei Suomella ole mitään realistisia mahdollisuuksia vähentää kestävällä tavalla hiilidioksidipäästöjään 80% vuoteen 2050 mennessä.
Jari Ihonen, TkT
Kirjoittaja toimii järjestötyössä puheenjohtajana Suomen Tuulivoimayhdistyksessä ja on ammatiltaan polttokennotutkija VTT:lla. Kirjoituksen mielipiteet ja visiot ovat hänen omiaan eivätkä liity edellä mainittuihin toimiin.
Tuulivoima on Suomen tulevaisuuden energiaratkaisun tärkein osa
Otsikon väite on rohkea ja provosoiva. Tässä kirjoituksessa pyrin perustelemaan väitteen kommentoimalla myyttejä joita tuulivoimasta on levitetty.
Väitteen pääperusteena on toisaalta tuulivoiman huikea kehitys viimeisen 15 vuoden aikana ja toisaalta sen vähäiset kasvihuonepäästöt. Tuulivoima on ainoa uusiutuva ja vähäpäästöinen energiantuotantomuoto, jolla pohjoisessa Euroopassa voidaan tuottaa niin suuria määriä energiaa että sekä ydinvoimasta että fossiilisista polttoaineista voidaan luopua kohtuullisilla kustannuksilla.
Muilla uusiutuvan energian tuotantomuodoilla, vaikka tärkeitä ovatkin, on pohjoisessa Euroopassa rasitteenaan joko kokonaisresurssien rajallisuus (bioenergiat, vesivoima), kustannus ja väärä tuotantovuodenaika (aurinkosähkö) tai se että niillä voidaan tuottaa vain lämpöä (lämpöpumput, aurinkolämpö). Lähempänä päiväntasaajaa tulevat toki aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö ja terminen aurinkosähkö olemaan paikoitellen tuulivoimaa merkittävämpiä. Tietyillä alueilla geoterminen tulee energia olemaan erittäin merkittävässä roolissa, muuallakin kuin Islannissa. Aaltovoimallakin on suurta paikallista merkitystä, tosin vain muutamille rannikkovaltioille.
Myytti tuulivoiman isoista kasvihuonepäästöistä ja huonosta energiataseesta
Paljonko tuulivoima vähentää kasvihuonepäästöjä? Ilmastonmuutoksen kannalta on tärkeää analysoida mikä on kunkin energiantuotannon päästömäärä ja energeettinen takaisinmaksuaika. Päästöttömiä energiantuotantovaihtoehtojahan ei ole, on vain vähäpäästöisiä ja suuripäästöisiä. Edellä mainittuihin kuuluvat useimmat uusiutuvat, tuulivoima mukaan lukien sekä ydinvoima.
Laskettaessa energiantuotannon päästöjä voidaan laskettavan systeemin rajaukset tehdä eri tavoilla ja samoin voidaan käyttää eri taustaoletuksia. Siten eri tuotantomuotojen päästöjä tulee verrata vain kun laskenta on tehty samalla tavalla. Kun näin toimitaan on tutkimuksissa saatu tulokseksi että tuulivoimalla ja ydinvoimalla molemmilla ovat päästöt noin sadasosa hiililauhdevoiman päästöistä eli luokkaa 10 g(CO2) / kWh. Tarkasteltaessa energeettistä takaisinmaksuaikaa on saatu tulos että tuulivoimala maksaa siihen sijoitetun energian takaisin 30-80 -kertaisesti kun ydinvoimalle arvo on tyypillisesti 10-20.
Tuulivoiman kohdalla muodostuvat päästöt pääsin komponenttien valmistuksesta, kuljetuksesta ja voimalan pystytyksestä. Käytön aikaiset päästöt ovat luokkaa neljännes kokonaispäästöistä. Edellä mainitusta luvuista voi helposti päätellä että kohtuullisen heikollakaan sisämaan tuotantopaikalla ei tuulivoiman päästöt ole edes kolmea prosenttia hiililauhteen päästöistä.
Myytti tuulivoiman rajallisesta määrästä sähkön tuotannossa
Voiko tuulivoimalla tuottaa merkittävän määrän sähköenergiasta sähköjärjestelmissä? Vastaus on yksiselitteisesti kyllä. Eri puolilla maapalloa on jo olemassa muutaman sadan talouden sähköjärjestelmiä, joissa tuuli tuottaa sähköstä 50-70% lopun ollessa tavallisesti dieselgeneraattorien tuottamaa. Keskeistä näissä järjestelmissä on se että tuulivoimateho on ylimitoitettu siten että tuulisena aikana tuulivoimaloiden teho ylittää sähkön tarpeen jopa kaksinkertaisesti. Mitä tällöin tehdään? Ylijäämäsähköstä joko luovutaan säätämällä voimaloiden tehoja alas eli “juoksuttamalla tuulta” tai sitten käyttämällä sähkö johonkin alempiarvoiseen tarkoitukseen kuten lämmön tuotantoon joko suorien sähkövastusten tai lämpöpumppujen avulla. Lisäksi osa sähköstä pyritään varastoimaan.
Se kuinka suuri osa sähköstä voidaan käyttää “priimana”, paljonko on mahdollista hyödyntää “sekundaa” ja mikä on lopulta “juoksutettu” määrä riippuu tuotannon ja kulutuksen ajoittumisesta, varastointimahdollisuuksista sekä niistä eri mahdollisuuksista joita “sekundasähkön” käyttöön on rakennettu.
Huomattavaa on kuitenkin että mitään laajamittaista sähkön varastointia ei tarvita vaikka tuulivoimalla tuotettaisiin erittäin suuri osuus (>50%) sähkön tuotannosta. Varastointi vähentää kuitenkin “juoksutettavan” tuulen määrää ja mahdollistaa suuremman priimasähkön osuuden. Eri varastointimenetelmien soveltaminen riippuu siitä kuinka niitä on saatavilla ja mikä on kustannustehokkainta.
Kaikki pienissä sähköjärjestelmissä jo käyttöönotetut keinot tuulivoiman integroimiseen sähköjärjestelmään ovat sovellettavissa suuriin sähköjärjestelmiin, Suomessakin. Tapauskohtaisesti eri keinoilla on erilainen kustannustehokkuus.
Suomessa pääsemmekin jo noin viiden vuoden päästä käytännössä testaamaan millä eri keinoilla itsenäiseen sähköjärjestelmään voidaan integroida 70% tuulivoimaa. Kyseessä on Ahvenanmaan oma kantaverkko. Ålands Kraftnätin mukaan toteutuksessa ja suunnittelussa olevat projektit nostavat tuulivoiman osuuden 70 prosenttiin Ahvenanmaan sähkönkulutuksesta.
Myytti tuulivoiman pienestä tuotantopotentiaalista Suomessa – suurin myytti
Paljonko sitten meillä Suomessa on mahdollista tuottaa tuulivoimaa, missä ja millä kustannuksella? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Joidenkin poliitikkojen suosiossa on ollut kartoitukset 1990-luvun puolestavälistä, jotka edelleen pohjautuvat Suomen tuuliatlakseen vuodelta 1991. Kyseisenä ajankohtana määritettiin tuulisuutta rannikolla ja tuntureilla enintään 50 metriä korkeille voimaloille. Kokonaispotentiaaliksi arvioitiin tämän perusteella muutamia satoja megawatteja eli täysin mitätön määrä, jotta tuulivoimaa voisi tarkastella merkittävänä ratkaisuna energiantuotannossa. Tätä ovat yhden ratkaisun poliitikot jaksaneet toistaa vuodesta toiseen.
Nykyiset tuulivoimalat ovat yli sata metriä korkeita ja voivat jo lähivuosina sijoittua rantaviivan
lisäksi useiden kilometrien päähän sisämaahan sekä merelle. Voimalateknologian kehittyessä tulee erityisesti sisämaan sekä ulkomeren sijoituspaikkojen tuotantokustannus laskemaan siten että potentiaalinen kohtuuhintainen tuotantopinta-ala kasvaa monikymmenkertaiseksi.
Paljonko tuulivoima tuottaa ja millaisia maa- ja merialueita tarvitaan? Tuulivoimala tuottaa heikoilla maapaikoilla 500 kilowattituntia (kWh) roottorin pyyhkäisypinta-alaneliömetriä (m2) kohden ja parhailla meripaikoilla jopa 2000 kWh/m2. Ohjesääntö on että voimaloiden etäisyys toisistaan tulisi olla viisi roottorin halkaisijaa (5D). Pienissä, muutaman voimalan tuulipuistoissa tämä voi olla hieman alhaisempi (3,5-4D) ja suurissa satojen yksiköiden merituulipuistoissa huomattavasti suurempi (8-10D). Voimalatiheydestä voidaan laskea tuotoksi maa- tai meripinta-alaa kohden vaihteluväli 10-50 GWh / km2. Jos käytetään varovaisesti arvoa 20 GWh / km2 voidaan todeta että esimerkiksi Suomen sähköntuotanto (100 TWh) vuonna 2020 voidaan tuottaa pinta-alalla, joka on 5000 km2 eli reilun prosentin Suomen yhteenlasketusta maa- ja meripinta-alasta. Koska tuulivoimaloiden vaatimat tiet ja muu infrastruktuuri ovat vain 1-2% pinta-alasta saadaan täysin menetetyksi maa-alaksi 50-100 km2.
Millaisia maa- ja merialueita meillä on?
Merituulivoimalle on tilaa ja isoja alueita. Maakuntakaavoituksessa on kaavoitettu tai kaavoituksen alla tuulivoiman tuotantoon soveltuvia merialueita noin 7000-8000 MW:n edestä. Nämä ovat alueita, jotka on hyödynnettävissä jo seuraavan 10-15 vuoden aikana. Voimalakoon kasvaessa kohti 10 megawattia tulee merialueiden määrä moninkertaistumaan, tasolle 30 000 MW tai enemmän vastaten yli 100 TWh:n vuosituotantoa.
Onko meillä paikkoja maalle rakennettavalle tuulivoimalle? Kyllä on ja erittäin paljon. Suomessa tuulivoiman kokonaispotentiaalia tuotantokustannuksen funktiona ei ole voitu arvioida, koska Suomen tuuliatlasta ei ole haluttu päivittää. Jos kuitenkin sovelletaan karkeasti arvioiden Ruotsista saatuja mittaustietoja ja mallinnustuloksia niin voidaan sanoa että koko rannikko, kymmeniä kilometrejä sisämaahan, on mahdollista tuotantoaluetta, jos käytetään korkeita torneja voimaloille. Tuulivoiman kohtuuhintainen (määritelmänä < 80 € / MWh) kokonaispotentiaali rannikon sisämaassa on jo nykyteknologialla useita tuhansia megawatteja ja tulee kasvamaan kymmeniin tuhansiin megawatteihin seuraavan parin vuosikymmenen aikana.
Tuulivoiman realistinen tuotantopotentiaali Suomessa vuoden 2050 paikkeilla tulee olemaan monikertainen tämänhetkiseen sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimaa tullaan tämän vuoksi käyttämään priimasähkön tuottamisen lisäksi liikenteen energialähteenä sekä kaukolämmityksen “polttoaineena”. Ilman tuulivoimaa ei Suomella ole mitään realistisia mahdollisuuksia vähentää kestävällä tavalla hiilidioksidipäästöjään 80% vuoteen 2050 mennessä.
Jari Ihonen, TkT
Kirjoittaja toimii järjestötyössä puheenjohtajana Suomen Tuulivoimayhdistyksessä ja on ammatiltaan polttokennotutkija VTT:lla. Kirjoituksen mielipiteet ja visiot ovat hänen omiaan eivätkä liity edellä mainittuihin toimiin.
PV:n potentiaali ja hinta Suomessa http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/3rdeport_final.PDF
PV:n potentiaali ja hinta Suomessa
Suomessa löytyy yli 150 km2 aurinkosähkölle soveltuvaa katto- tai
julkisivupintaa. Jos ko. pinta olisi aurinkosähköpaneelia, tuotto olisi 14
TWh/v. Energiajärjestelmän asettamien tehorajoitusten kautta
aurinkosähkön huipputehon ylärajana voidaan pitää 1.500 MWp (1,5
TWh/v). Suuremmat määrät edellyttävät varatehojärjestelyjä ja
pitemmällä tähtäimellä myös tehokkaita energianvarastointiratkaisuja.
Taulukossa 1 on yhteenvetoarvio aurinkosähkön teoreettisesta
potentiaalista Suomessa. Kansallisen aurinkoenergian
toimenpideohjelman tavoitteena on 40 MWp aurinkosähköä vuonna
2010 ja noin 500 MWp vuonna 2025, joka mahtuu hyvin
potentiaaliarvion sisään.
Suomessa löytyy yli 150 km2 aurinkosähkölle soveltuvaa katto- tai
julkisivupintaa. Jos ko. pinta olisi aurinkosähköpaneelia, tuotto olisi 14
TWh/v. Energiajärjestelmän asettamien tehorajoitusten kautta
aurinkosähkön huipputehon ylärajana voidaan pitää 1.500 MWp (1,5
TWh/v). Suuremmat määrät edellyttävät varatehojärjestelyjä ja
pitemmällä tähtäimellä myös tehokkaita energianvarastointiratkaisuja.
Taulukossa 1 on yhteenvetoarvio aurinkosähkön teoreettisesta
potentiaalista Suomessa. Kansallisen aurinkoenergian
toimenpideohjelman tavoitteena on 40 MWp aurinkosähköä vuonna
2010 ja noin 500 MWp vuonna 2025, joka mahtuu hyvin
potentiaaliarvion sisään.
Plusenergiatalo tekee sähköä toisille http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energia-lehti/article347686.ece
Plusenergiatalo tekee sähköä toisille
Espoon Otaniemeen valmistuu talven aikana pieni puutalo, jonka nimi on Luukku.
Luukun lattiapinta-ala on 42 neliötä. Talo maksaa yli puoli miljoonaa ja se matkustaa ensi kesänä Espanjaan.
Katolle asennetaan – ihan pian – 70 neliötä aurinkopaneeleja. Runkonsa Luukku on kietonut 35 sentin paksuisiin puukuituvillaeristeisiin.
Pekka Heikkinen esittelee Luukkua.
[Kuva: Jyrki Vesa]
Suomessa Luukku on passiivitalo, mutta Espanjan auringossa se muuttuu aktiiviseksi plusenergiataloksi, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Luukun taidot testataan Madridissa energiatehokkaan rakentamisen ja arkkitehtuurin Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailussa.
”Luukussa ei ole keksitty mitään aivan uutta, mutta siinä on pyritty yhdistämään jo olemassa olevat ja tehokkaaksi osoittautuneet ratkaisut mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi”, Teknillisen korkeakoulun professori Pekka Heikkinen korostaa.
Sähköä yli oman tarpeen
Luukut auki Eurooppaan
Plusenergiatalot saattavat avata tulevaisuudessa paljon bisnesmahdollisuuksia.
Mutta voisiko maalla, jossa iso keltainen piilottelee talvella monta kuukautta ja jossa melkein tallustelee jääkarhuja, olla tarjottavaa auringossa kylpeville etelä-eurooppalaisille?
”Energiatehokkaasta rakentamisesta olisi ilman muuta myös vientituotteeksi”, professori Pekka Heikkinen pohtii.
”Suomalaisilla on alaan liittyvää tietotaitoa, mitä muilla ei ole. Esimerkiksi Saksassa, jossa on toteutettu muutamia plusenergiataloja, kokemukset ja määräykset talojen eristämisestä ovat paljon vähäisempiä. Suomalaisten vahvuus on myös ennen kaikkea kokonaisuuksien suunnittelu ja hallinta.”
Myös Enston Matti Rae uskoo, että ilmasto-olosuhteiden mukaan räätälöidyille kokonaisratkaisuille on markkinoita. Uusia Nokioita ei ole ihan vielä näkyvissä, mutta ainekset ilmiöön ovat olemassa.
”Solar Decathlon -talo hanke kokoaa erinomaisella tavalla Aalto-yliopiston osaamista yhteen ja tuottaa uutta käytännönläheistä tutkimustietoa.
Ensto toimittaa Luukkuun muun muassa sähkökeskuksen, kostean tilan lattialämmityksen, liiketunnistinvalaistusta sekä sähköauton latauspisteen. Enervent, joka kuuluu nykyään niinikään Enstoon, vastaa talon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmästä sekä lämmön talteenotosta.
Luukkuun ei tuotu mitään aivan uutta.
”Luukku todistaa, että plusenergiatalo voi olla sähköenergiapainotteinen ja täydentyä auringolla lämmitettävällä käyttövedellä”, Enston teknologiapäällikkö Matti Rae sanoo.
”Talon tuottama sähkö ja myös lämpö ovat päästöttömiä ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.”
Matti Rae kertoo, että pyörivään lämmönsiirtimeen perustuva lämmön talteenotto yltää kaikkialla Suomessa yli 70 prosentin vuosihyötysuhteeseen. Sisäänrakennetulla poistoilmalämpöpumpulla varustettu malli nostaa hyötysuhteen yli 80 prosenttiin. Teknologia sopii myös jäähdytykseen.
Espanjassa Luukku syöttää tuottamaansa ylimääräistä sähköä verkkoon. Laskelmat osoittavat, että talo yltää vuositasolla plussan puolelle.
Jyrkän etukenon hanke
Keskeinen ongelma on tietenkin raha. Aurinkopaneeleita hyödyntävä tekniikka on vielä kallista.
Luukku-hankkeen kokonaisbudjetti on 630 000 euroa. Koerakentamista ei kuitenkaan voi verrata normaalirakentamiseen, ja harva talo matkustaa Madridiin ja takaisin.
Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on Suomessa pitkä.
”Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on pitkähkö Suomen olosuhteissa, mutta tilanne paranee etelämmäksi mentäessä”, Matti Rae sanoo. ”Kun yksi kilowatti paneelitehoa tuottaa Suomessa noin yhden kilowattitunnin, niin Espanjassa energiaa saadaan noin puolitoista kilowattituntia.”
Aurinkosähkö on pitkäaikainen investointi. 30 vuoden käyttöajalla ja Luukun kaltaisella asennuksella aurinkosähkön hinta on Keski-Euroopassa on noin 25 senttiä per kilowattitunti.
Hinta alittaa pahimpien hintapiikkien lukemat, mutta verkkosähkön keskihintaan on pitkä matka. Keski-Euroopassa käytössä olevien syöttötariffien ansiosta investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee huomattavasti.
Periaatteessa plusenergiatalo voisi hyödyntää myös tuulienergiaa, mutta sen saatavuuteen liittyy enemmän epävarmuustekijöitä kuin aurinkoenergiaan. Jälkimmäisen etuja ovat myös äänettömyys ja vähäinen huollontarve.
Pekka Heikkinen näkee rahoittajiin kuuluvan Sitran tavoin Luukun ”jyrkän etukenon hankkeena”.
”Tällaisia ratkaisuja voidaan soveltaa laajemmin ehkä 10–20 vuoden päästä. Mutta kaikki merkit osoittavat, että kehitys kulkee vääjäämättä kohti matalaenergiataloja, nollaenergiataloja ja plusenergiataloja.”
Espoon Otaniemeen valmistuu talven aikana pieni puutalo, jonka nimi on Luukku.
Luukun lattiapinta-ala on 42 neliötä. Talo maksaa yli puoli miljoonaa ja se matkustaa ensi kesänä Espanjaan.
Katolle asennetaan – ihan pian – 70 neliötä aurinkopaneeleja. Runkonsa Luukku on kietonut 35 sentin paksuisiin puukuituvillaeristeisiin.
Pekka Heikkinen esittelee Luukkua.
[Kuva: Jyrki Vesa]
Suomessa Luukku on passiivitalo, mutta Espanjan auringossa se muuttuu aktiiviseksi plusenergiataloksi, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Luukun taidot testataan Madridissa energiatehokkaan rakentamisen ja arkkitehtuurin Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailussa.
”Luukussa ei ole keksitty mitään aivan uutta, mutta siinä on pyritty yhdistämään jo olemassa olevat ja tehokkaaksi osoittautuneet ratkaisut mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi”, Teknillisen korkeakoulun professori Pekka Heikkinen korostaa.
Sähköä yli oman tarpeen
Luukut auki Eurooppaan
Plusenergiatalot saattavat avata tulevaisuudessa paljon bisnesmahdollisuuksia.
Mutta voisiko maalla, jossa iso keltainen piilottelee talvella monta kuukautta ja jossa melkein tallustelee jääkarhuja, olla tarjottavaa auringossa kylpeville etelä-eurooppalaisille?
”Energiatehokkaasta rakentamisesta olisi ilman muuta myös vientituotteeksi”, professori Pekka Heikkinen pohtii.
”Suomalaisilla on alaan liittyvää tietotaitoa, mitä muilla ei ole. Esimerkiksi Saksassa, jossa on toteutettu muutamia plusenergiataloja, kokemukset ja määräykset talojen eristämisestä ovat paljon vähäisempiä. Suomalaisten vahvuus on myös ennen kaikkea kokonaisuuksien suunnittelu ja hallinta.”
Myös Enston Matti Rae uskoo, että ilmasto-olosuhteiden mukaan räätälöidyille kokonaisratkaisuille on markkinoita. Uusia Nokioita ei ole ihan vielä näkyvissä, mutta ainekset ilmiöön ovat olemassa.
”Solar Decathlon -talo hanke kokoaa erinomaisella tavalla Aalto-yliopiston osaamista yhteen ja tuottaa uutta käytännönläheistä tutkimustietoa.
Ensto toimittaa Luukkuun muun muassa sähkökeskuksen, kostean tilan lattialämmityksen, liiketunnistinvalaistusta sekä sähköauton latauspisteen. Enervent, joka kuuluu nykyään niinikään Enstoon, vastaa talon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmästä sekä lämmön talteenotosta.
Luukkuun ei tuotu mitään aivan uutta.
”Luukku todistaa, että plusenergiatalo voi olla sähköenergiapainotteinen ja täydentyä auringolla lämmitettävällä käyttövedellä”, Enston teknologiapäällikkö Matti Rae sanoo.
”Talon tuottama sähkö ja myös lämpö ovat päästöttömiä ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.”
Matti Rae kertoo, että pyörivään lämmönsiirtimeen perustuva lämmön talteenotto yltää kaikkialla Suomessa yli 70 prosentin vuosihyötysuhteeseen. Sisäänrakennetulla poistoilmalämpöpumpulla varustettu malli nostaa hyötysuhteen yli 80 prosenttiin. Teknologia sopii myös jäähdytykseen.
Espanjassa Luukku syöttää tuottamaansa ylimääräistä sähköä verkkoon. Laskelmat osoittavat, että talo yltää vuositasolla plussan puolelle.
Jyrkän etukenon hanke
Keskeinen ongelma on tietenkin raha. Aurinkopaneeleita hyödyntävä tekniikka on vielä kallista.
Luukku-hankkeen kokonaisbudjetti on 630 000 euroa. Koerakentamista ei kuitenkaan voi verrata normaalirakentamiseen, ja harva talo matkustaa Madridiin ja takaisin.
Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on Suomessa pitkä.
”Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on pitkähkö Suomen olosuhteissa, mutta tilanne paranee etelämmäksi mentäessä”, Matti Rae sanoo. ”Kun yksi kilowatti paneelitehoa tuottaa Suomessa noin yhden kilowattitunnin, niin Espanjassa energiaa saadaan noin puolitoista kilowattituntia.”
Aurinkosähkö on pitkäaikainen investointi. 30 vuoden käyttöajalla ja Luukun kaltaisella asennuksella aurinkosähkön hinta on Keski-Euroopassa on noin 25 senttiä per kilowattitunti.
Hinta alittaa pahimpien hintapiikkien lukemat, mutta verkkosähkön keskihintaan on pitkä matka. Keski-Euroopassa käytössä olevien syöttötariffien ansiosta investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee huomattavasti.
Periaatteessa plusenergiatalo voisi hyödyntää myös tuulienergiaa, mutta sen saatavuuteen liittyy enemmän epävarmuustekijöitä kuin aurinkoenergiaan. Jälkimmäisen etuja ovat myös äänettömyys ja vähäinen huollontarve.
Pekka Heikkinen näkee rahoittajiin kuuluvan Sitran tavoin Luukun ”jyrkän etukenon hankkeena”.
”Tällaisia ratkaisuja voidaan soveltaa laajemmin ehkä 10–20 vuoden päästä. Mutta kaikki merkit osoittavat, että kehitys kulkee vääjäämättä kohti matalaenergiataloja, nollaenergiataloja ja plusenergiataloja.”
Ikea lupaa halpoja aurinkopaneeleita http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article118442.ece
Ikea lupaa halpoja aurinkopaneeleita
Ruotsalainen huonekalumyymäläketju Ikea kertoi viime viikolla sijoittavansa 50 miljoonaa euroa ympäristöteknologia-alan aloitteleviin yrityksiin, kertoo Cleantech Group verkkosivuillaan.
Rahastoa hallinnoi Ikean uusi tytäryhtiö Ikea Greentech.
Yhtiö keskittyy viiteen alaan, jotka ovat aurinkopaneelit, vaihtoehtoiset valonlähteet, valmistusmateriaalit, energiatehokkuus ja veden säästäminen ja puhdistaminen. Ikean tavoitteena on saada ensimmäiset tuotteet myymälöidensä hyllyille neljän vuoden sisällä.
Ikea Greentechin toimitusjohtaja Johan Stenebon mukaan ensimmäiset investoinnit tehdään tämän vuoden aikana. ”Käymme jo neuvotteluita yritysten kanssa”, Stenebo sanoo.
Ruotsalaisyhtiö etsii varsinkin eurooppalaisia yrityksiä siipiensä suojiin, mutta Stenebon mukaan myös muualta tulevat yritykset ovat tervetulleita.
Ikean kaavalla
Ikean ympäristöteknologiatuotteet noudattavat samaa kaavaa yhtiön muiden tuotteiden kanssa.
”Hyvin alhaiset hinnat ja erittäin korkealaatuisia tuotteita. Ne ovat ainoat asiat joita etsimme”, Stenebo kertoo.
Ikea aikoo seuraavan kahden vuoden aikana työskennellä viiden tai kuuden yrityksen kanssa ja auttaa niitä alentamaan tuotantokustannuksia sekä kehittämään parempia tuotteita.
Ikean suunnitelmissa on investoida korkeintaan kymmeneen yritykseen. Yhtiö pyrkii pitämään portfolionsa mahdollisimman pienenä, jotta se pystyy osallistumaan enemmän siemenyritysten toimintaan. Stenebon mukaan Ikea aikoo osallistua aktiivisesti yritysten johtokunnan kokouksiin.
Siemenyrityksille Ikean jakelukanavalle pääseminen olisi lottovoitto. Ikealla on yli 280 tavarataloa 36 maassa.
Ikea Greentech on huomattavasti pienempi kuin reilusti yli 100 000 henkilöä työllistävä emoyhtiönsä. Etelä-Ruotsissa Lundissa sijaitsevan Ikea Greentechin palkkalistoilla on vain neljä henkilöä. Stenebo kuitenkin uskoo, että työntekijöiden määrä vähintään kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa.
Ruotsalainen huonekalumyymäläketju Ikea kertoi viime viikolla sijoittavansa 50 miljoonaa euroa ympäristöteknologia-alan aloitteleviin yrityksiin, kertoo Cleantech Group verkkosivuillaan.
Rahastoa hallinnoi Ikean uusi tytäryhtiö Ikea Greentech.
Yhtiö keskittyy viiteen alaan, jotka ovat aurinkopaneelit, vaihtoehtoiset valonlähteet, valmistusmateriaalit, energiatehokkuus ja veden säästäminen ja puhdistaminen. Ikean tavoitteena on saada ensimmäiset tuotteet myymälöidensä hyllyille neljän vuoden sisällä.
Ikea Greentechin toimitusjohtaja Johan Stenebon mukaan ensimmäiset investoinnit tehdään tämän vuoden aikana. ”Käymme jo neuvotteluita yritysten kanssa”, Stenebo sanoo.
Ruotsalaisyhtiö etsii varsinkin eurooppalaisia yrityksiä siipiensä suojiin, mutta Stenebon mukaan myös muualta tulevat yritykset ovat tervetulleita.
Ikean kaavalla
Ikean ympäristöteknologiatuotteet noudattavat samaa kaavaa yhtiön muiden tuotteiden kanssa.
”Hyvin alhaiset hinnat ja erittäin korkealaatuisia tuotteita. Ne ovat ainoat asiat joita etsimme”, Stenebo kertoo.
Ikea aikoo seuraavan kahden vuoden aikana työskennellä viiden tai kuuden yrityksen kanssa ja auttaa niitä alentamaan tuotantokustannuksia sekä kehittämään parempia tuotteita.
Ikean suunnitelmissa on investoida korkeintaan kymmeneen yritykseen. Yhtiö pyrkii pitämään portfolionsa mahdollisimman pienenä, jotta se pystyy osallistumaan enemmän siemenyritysten toimintaan. Stenebon mukaan Ikea aikoo osallistua aktiivisesti yritysten johtokunnan kokouksiin.
Siemenyrityksille Ikean jakelukanavalle pääseminen olisi lottovoitto. Ikealla on yli 280 tavarataloa 36 maassa.
Ikea Greentech on huomattavasti pienempi kuin reilusti yli 100 000 henkilöä työllistävä emoyhtiönsä. Etelä-Ruotsissa Lundissa sijaitsevan Ikea Greentechin palkkalistoilla on vain neljä henkilöä. Stenebo kuitenkin uskoo, että työntekijöiden määrä vähintään kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa.
Soomes kasutatavatest päikesepaneelidest http://www.napssystems.fi/stc/attachments/1_Naps_NSR_2007_fi.pdf
Kuumas:))) päikeseküllases Soomes kasutatakse päikesepaneele...
Meil Eestis aga...
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=95501
Meil Eestis aga...
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=95501
Payback Time http://www.housebuildersupdate.co.uk/labels/Renewables.html
Payback Time
There is an interesting letter in the May edition of Homebuilding & Renovating from Jonathan Belsey, taking me to task for an article I wrote about solar panels, which appeared in the March edition.
He writes: Although the article gave a nice summary of the available technologies, my heart sank when I saw that, as usual, the author (that’s me he’s talking about) was going to focus on return on investment as the major issue of the article. Yes, even with government grants, solar water heating and power generation are expensive and it will take you many years to recoup the money that you have spent. Why is it, though, that only alternative technologies come in for this treatment from the selfbuild press? Why doesn’t your buyers guide on showers in the same issue of Homebuilding & Renovating tell me how long it would take me to earn my money back? Well, of course, for the simple reason that I will never recoup my investment on a new shower. The same can be said of most other items we build into our houses.
It’s not the first time I have heard this criticism levied. And, in truth, I have a certain amount of sympathy with it. But ultimately, it really doesn’t stack up as an argument, because everything you fit into a house serves some purpose. A shower, for instance, is designed to get you clean: there might be cheaper ways of getting yourself clean — a bowl of water, for instance — but they aren’t as good and most people would choose a shower every time. Same with doors, lights, floor covers, kitchen units and stairs: they are all there because they serve some useful purpose.
But what is the point of a solar panel if not to produce hot water or electricity? Solar hot water panels should be looked at together with boilers. When you choose a boiler, you look for something that is reasonably priced and reasonably efficient at what it does. Looks and size may come into it, just, but the choice is largely down to cost effectiveness, with a hopeful look at comparitive environmental credentials as well. Why should you judge solar hot water panels any differently? They are a supplemental heating source, not a piece of environmental sculpture. If you are rich enough to be able to ignore the commercial realities of fitting solar panels, all well and good, but the great majority of selfbuilders aren’t and they have to weigh up the costs very carefully.
So, in my book, payback time remains a critical tool with which to judge all the renewable technologies. Without such an analysis, we have no way of judging which technologies represent good value.
Labels: Renewables
posted by Mark Brinkley @ 5:12 PM
There is an interesting letter in the May edition of Homebuilding & Renovating from Jonathan Belsey, taking me to task for an article I wrote about solar panels, which appeared in the March edition.
He writes: Although the article gave a nice summary of the available technologies, my heart sank when I saw that, as usual, the author (that’s me he’s talking about) was going to focus on return on investment as the major issue of the article. Yes, even with government grants, solar water heating and power generation are expensive and it will take you many years to recoup the money that you have spent. Why is it, though, that only alternative technologies come in for this treatment from the selfbuild press? Why doesn’t your buyers guide on showers in the same issue of Homebuilding & Renovating tell me how long it would take me to earn my money back? Well, of course, for the simple reason that I will never recoup my investment on a new shower. The same can be said of most other items we build into our houses.
It’s not the first time I have heard this criticism levied. And, in truth, I have a certain amount of sympathy with it. But ultimately, it really doesn’t stack up as an argument, because everything you fit into a house serves some purpose. A shower, for instance, is designed to get you clean: there might be cheaper ways of getting yourself clean — a bowl of water, for instance — but they aren’t as good and most people would choose a shower every time. Same with doors, lights, floor covers, kitchen units and stairs: they are all there because they serve some useful purpose.
But what is the point of a solar panel if not to produce hot water or electricity? Solar hot water panels should be looked at together with boilers. When you choose a boiler, you look for something that is reasonably priced and reasonably efficient at what it does. Looks and size may come into it, just, but the choice is largely down to cost effectiveness, with a hopeful look at comparitive environmental credentials as well. Why should you judge solar hot water panels any differently? They are a supplemental heating source, not a piece of environmental sculpture. If you are rich enough to be able to ignore the commercial realities of fitting solar panels, all well and good, but the great majority of selfbuilders aren’t and they have to weigh up the costs very carefully.
So, in my book, payback time remains a critical tool with which to judge all the renewable technologies. Without such an analysis, we have no way of judging which technologies represent good value.
Labels: Renewables
posted by Mark Brinkley @ 5:12 PM
http://cgi.ebay.com/Kaneka-60-60W-Thinfilm-Solar-Panel-K60-or-GSA-60-New!_W0QQitemZ260512919422QQcmdZViewItemQQimsxZ20091126?IMSfp=TL091126205002r1182
Kaneka 60 60W Thinfilm Solar Panel K60 or GSA-60 New!
Item condition: New
Time left: 2 days 20 hours (Dec 02, 200909:05:40 PST)
Quantity:
2 available
Please enter a quantity of $quantity$ or less
Please enter a quantity of 1
Price: US $180.00 Buy It NowBuy It NowBuy It Now
Watch this item
Now watching in My eBay Now watching in My eBay
Shipping: $40.00Standard Flat Rate Shipping ServiceSee more services See discounts | See all details
Estimated delivery time varies
Returns:
3 day money back, buyer pays return shipping | Read details
Coverage:
Pay with and your full purchase price is covered | See terms
Item condition: New
Time left: 2 days 20 hours (Dec 02, 200909:05:40 PST)
Quantity:
2 available
Please enter a quantity of $quantity$ or less
Please enter a quantity of 1
Price: US $180.00 Buy It NowBuy It NowBuy It Now
Watch this item
Now watching in My eBay Now watching in My eBay
Shipping: $40.00Standard Flat Rate Shipping ServiceSee more services See discounts | See all details
Estimated delivery time varies
Returns:
3 day money back, buyer pays return shipping | Read details
Coverage:
Pay with and your full purchase price is covered | See terms
Ehita ise päikesepaneel http://www.articlesnatch.com/Article/Do-it-yourself-Solar-Panels---Converting-Solar-Energy-To-Electricity-At-Home/848953
Do-it-yourself solar panels produce electricity when a phenomenon known as photovoltaic effect takes place. Whenever photons hit the surface of a specially doped semiconductor, a small potential difference occurs across the electrodes. When several of such semiconductors are put together, they can generate a substantial amount of electricity that can be put to use.
As you may have realized by now, the (semiconductor) material used is largely responsible for the efficiency of energy conversion -- from sunlight to electricity. As scientists discover better semiconductors and better production techniques, photovoltaic cells become cheaper to produce. And as the demand for solar panels increase, economies of scale drives the cost of solar cells to the price we know today.
Recently, many hobbyists are getting interested in building for themselves homemade solar panels. This further reduces the cost of introducing a solar power generator into their house. In fact, most of them are able to gather materials from used and broken solar panels to construct fully working (restored) panels at a tenth of the original cost.
However, before you commit to a do-it-yourself solar panel project, you need to consider what you'll be using it for. Beginners often start with smaller panels that they use to power their garage lights or garden sprinklers. Experienced enthusiasts often attempt to substitute grid power using solar panels. This can be done by using several pieces of homemade solar panels installed on rooftops.
If your aspiration is to build a grid-tied or off-grid system for your home, you'll need to determine the size of your solar energy system needed. Then you'll be able to determine the type and quantity of bat
As you may have realized by now, the (semiconductor) material used is largely responsible for the efficiency of energy conversion -- from sunlight to electricity. As scientists discover better semiconductors and better production techniques, photovoltaic cells become cheaper to produce. And as the demand for solar panels increase, economies of scale drives the cost of solar cells to the price we know today.
Recently, many hobbyists are getting interested in building for themselves homemade solar panels. This further reduces the cost of introducing a solar power generator into their house. In fact, most of them are able to gather materials from used and broken solar panels to construct fully working (restored) panels at a tenth of the original cost.
However, before you commit to a do-it-yourself solar panel project, you need to consider what you'll be using it for. Beginners often start with smaller panels that they use to power their garage lights or garden sprinklers. Experienced enthusiasts often attempt to substitute grid power using solar panels. This can be done by using several pieces of homemade solar panels installed on rooftops.
If your aspiration is to build a grid-tied or off-grid system for your home, you'll need to determine the size of your solar energy system needed. Then you'll be able to determine the type and quantity of bat
Röövlid Elfaelektroonikas http://www.elfaelektroonika.ee/artnr/24-540-04/paikesepaneeliga-akulaadija-
See päikesepaneel maksab Dublinis c.a 11 eurot aga Elfaelektroonikas 358 krooni...
Päikesepaneeliga akulaadija (12v/1.5w)
Vaata suuremat pilti
Päikesepaneeliga akulaadija (12v/1.5w)
Vaata teisi tooteid tootjalt: Velleman
12V / 1,5 W päikesepaneeliga aku tilklaadija. Sobib kasutamiseks 12 Vdc akudega. Sisseehitatud kaitse vastuvoolu vastu. Vaata detailsemat tootekirjeldust
Päikesepaneeliga akulaadija (12v/1.5w)
Vaata suuremat pilti
Päikesepaneeliga akulaadija (12v/1.5w)
Vaata teisi tooteid tootjalt: Velleman
12V / 1,5 W päikesepaneeliga aku tilklaadija. Sobib kasutamiseks 12 Vdc akudega. Sisseehitatud kaitse vastuvoolu vastu. Vaata detailsemat tootekirjeldust
a small turbine should pay off, although it might take five to 10 years — or more. http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=112298310
Big Dreams For Small Wind Turbines
by Melissa Block
August 27, 2009
Listen to the Story
All Things Considered
[8 min 55 sec]
* Add to Playlist
* Download
* Transcript
Small Wind Turbines
text sizeAAA
August 27, 2009
When most people think about wind power, a vast field of gigantic turbines spinning on a ridgeline might come to mind. Well, that's big wind.
But another part of the wind power industry is thinking small — as in turbines that are the right size to power a single home or business. And one of the hottest ideas blowing around is the concept of roof-top turbines that generate energy right at the point of use.
One Essential Ingredient
Reno, Nev.-based Mariah Power makes a turbine called the Windspire. And one of these skinny, 30-foot-tall turbines can be found in the heart of Washington D.C., at the foot of Capitol Hill. It's in front of the United States Botanic Garden — and the gardens' conservation horticulturist Ray Mims came up with the idea to put it there for an exhibit on sustainability.
"People think it's a kinetic sculpture," Mims says. "[It] doesn't look like a typical wind turbine or windmill."
There are actually two turbines at the botanical garden — the Windspire and a Skystream, made by Flagstaff, Ariz.-based Southwest Windpower. The Skystream looks like a big fan on top of a very long pole.
Framed on a recent morning by a cobalt blue August sky and the Capitol dome, the turbines are striking. But the turbines weren't turning at all.
And that's one hitch — a minimum wind speed of 12 mph is an essential ingredient for getting these creations to do their work. A problem with the turbines' location at the botanical garden is that they are at the bottom of a hill — not the windiest spot.
Mims says the gardens' turbines nevertheless turn about 75 percent of the time. But he says they're only offsetting a tiny portion of the facility's total energy use — less than 1 percent.
As Common As A Light Pole
So, if putting turbines on the ground at the bottom of a hill is less than ideal, what about putting them up higher? Say, on top of a building?
That's the urban small-wind vision of Mariah Power's CEO Mike Hess.
Web Resources
Small Wind Guide From The Department Of Energy
'Catching The Wind' Exhibit At The Boston Museum Of Science
United States Botanic Garden
Mariah Power
Southwest Windpower
Proven Energy
Article: 'The Folly Of Building-Integrated Wind'
"I want to make the product ubiquitous, so we see it all over — on top of skyscrapers, right on a lamppost driving the lights on the street," Hess says. "You can put them in any number of places, and they become like the light pole or the power pole."
Slowly, Hess' vision may be becoming a reality. His company is selling 20 roof-top turbines to Adobe, the software company in San Jose, Calif. And this month in Portland, Ore., a set of four Skystream turbines were installed on top of a new office tower.
Five kinds of turbines can now also be seen on the roof of Boston's Museum of Science.
"This project started with people like me standing on the roof of the museum and saying, 'Dang! It's windy up here, we ought to be able to get a lot of free power,' " says David Rabkin, Farinon Director for Current Science and Technology at the Museum of Science in Boston.
Rabkin says his team studied wind patterns for a year before they set up their rooftop "wind lab."
"We need to reduce our carbon footprint," he says. "So the initial goal was to take advantage of those gobs of wind that are coming right past us all the time and see if we could significantly reduce the amount of power that we pull off the grid and replace it with nice clean wind power."
Rabkin says this $300,000 project, including all the permits and custom engineering, is really just an experiment — paid for by donors. He's not expecting a lot of power.
"If we do well, we'll generate about enough electricity to power three suburban homes," Rabkin says.
And the amount of power used by three suburban homes is a very small fraction of the museum's overall energy use.
"A homeowner might do it on the ground, but a business with them mounted on top of their structure — if they consume energy like we consume energy — they're not going to make a big dent in it," Rabkin says.
Small Wind A 'Folly'?
Alex Wilson, who started a publishing and consulting company called BuildingGreen, has been a longtime proponent of "big" wind power.
"I'm a huge fan of wind power," Wilson says. "I have been for years, for decades."
But while he's an advocate of big wind, he says he's become disenchanted with small rooftop wind power. He's even written an article called "The Folly of Building-Integrated Wind."
Wilson says the air around buildings is too turbulent, and there is no steady stream to power the turbines. The noise and vibration from turbines can also be a problem in urban settings. And he has big questions about whether small turbines that generate only a few kilowatts are worthwhile.
"The Achilles heel of building integrated wind is economics," Wilson says. "There's a huge economy of scale with wind power ... it's hard to be cost effective with small turbines. And when we put them on top of buildings, the cost goes up and the performance goes down."
In Wilson's mind, solar power — for the time being — beats wind power in the urban small-scale setting.
A Maytag Guarantee
Mariah Power's Hess says he's sensitive to Wilson's concerns.
"Some of the over-promise and the over-commitment that was made early in the life of small wind has come back to hurt," Hess says.
But if people don't hold such high expectations, Hess believes they will be pleased with his product — or he guarantees their money back.
"If I can be the Maytag of wind turbines, I'm going to be a very happy camper going forward," he says.
His company is getting a lot of help, including $3.2 million in federal stimulus dollars. This money is being used to fund production and create jobs at a former auto parts plant in Manistee, Mich.
There are also federal and state incentives for small turbine buyers. So if consumers pay $8,000 to $15,000 for one of these smaller models, they might get a few thousand back.
The Payoff
But if that's the cost for putting one on the ground, making sure it won't blow off a roof in a hurricane costs a lot more.
There seems to be general agreement: If placed on the ground, in an area with good, steady wind, a small turbine should pay off, although it might take five to 10 years — or more.
As for turbines that dot city roofs like chimneys or TV antennas, Wilson says maybe he can still be convinced.
"There may be a system that comes along, the better mousetrap, that actually solves all the concerns," he says. "I'll be the first to get behind that and to be very excited about that."
But folly or no, the small wind industry is claiming big growth.
The American Wind Energy Association says more than 10,000 small turbines were sold in the U.S. last year. And they're projecting exponential growth in years to come.
by Melissa Block
August 27, 2009
Listen to the Story
All Things Considered
[8 min 55 sec]
* Add to Playlist
* Download
* Transcript
Small Wind Turbines
text sizeAAA
August 27, 2009
When most people think about wind power, a vast field of gigantic turbines spinning on a ridgeline might come to mind. Well, that's big wind.
But another part of the wind power industry is thinking small — as in turbines that are the right size to power a single home or business. And one of the hottest ideas blowing around is the concept of roof-top turbines that generate energy right at the point of use.
One Essential Ingredient
Reno, Nev.-based Mariah Power makes a turbine called the Windspire. And one of these skinny, 30-foot-tall turbines can be found in the heart of Washington D.C., at the foot of Capitol Hill. It's in front of the United States Botanic Garden — and the gardens' conservation horticulturist Ray Mims came up with the idea to put it there for an exhibit on sustainability.
"People think it's a kinetic sculpture," Mims says. "[It] doesn't look like a typical wind turbine or windmill."
There are actually two turbines at the botanical garden — the Windspire and a Skystream, made by Flagstaff, Ariz.-based Southwest Windpower. The Skystream looks like a big fan on top of a very long pole.
Framed on a recent morning by a cobalt blue August sky and the Capitol dome, the turbines are striking. But the turbines weren't turning at all.
And that's one hitch — a minimum wind speed of 12 mph is an essential ingredient for getting these creations to do their work. A problem with the turbines' location at the botanical garden is that they are at the bottom of a hill — not the windiest spot.
Mims says the gardens' turbines nevertheless turn about 75 percent of the time. But he says they're only offsetting a tiny portion of the facility's total energy use — less than 1 percent.
As Common As A Light Pole
So, if putting turbines on the ground at the bottom of a hill is less than ideal, what about putting them up higher? Say, on top of a building?
That's the urban small-wind vision of Mariah Power's CEO Mike Hess.
Web Resources
Small Wind Guide From The Department Of Energy
'Catching The Wind' Exhibit At The Boston Museum Of Science
United States Botanic Garden
Mariah Power
Southwest Windpower
Proven Energy
Article: 'The Folly Of Building-Integrated Wind'
"I want to make the product ubiquitous, so we see it all over — on top of skyscrapers, right on a lamppost driving the lights on the street," Hess says. "You can put them in any number of places, and they become like the light pole or the power pole."
Slowly, Hess' vision may be becoming a reality. His company is selling 20 roof-top turbines to Adobe, the software company in San Jose, Calif. And this month in Portland, Ore., a set of four Skystream turbines were installed on top of a new office tower.
Five kinds of turbines can now also be seen on the roof of Boston's Museum of Science.
"This project started with people like me standing on the roof of the museum and saying, 'Dang! It's windy up here, we ought to be able to get a lot of free power,' " says David Rabkin, Farinon Director for Current Science and Technology at the Museum of Science in Boston.
Rabkin says his team studied wind patterns for a year before they set up their rooftop "wind lab."
"We need to reduce our carbon footprint," he says. "So the initial goal was to take advantage of those gobs of wind that are coming right past us all the time and see if we could significantly reduce the amount of power that we pull off the grid and replace it with nice clean wind power."
Rabkin says this $300,000 project, including all the permits and custom engineering, is really just an experiment — paid for by donors. He's not expecting a lot of power.
"If we do well, we'll generate about enough electricity to power three suburban homes," Rabkin says.
And the amount of power used by three suburban homes is a very small fraction of the museum's overall energy use.
"A homeowner might do it on the ground, but a business with them mounted on top of their structure — if they consume energy like we consume energy — they're not going to make a big dent in it," Rabkin says.
Small Wind A 'Folly'?
Alex Wilson, who started a publishing and consulting company called BuildingGreen, has been a longtime proponent of "big" wind power.
"I'm a huge fan of wind power," Wilson says. "I have been for years, for decades."
But while he's an advocate of big wind, he says he's become disenchanted with small rooftop wind power. He's even written an article called "The Folly of Building-Integrated Wind."
Wilson says the air around buildings is too turbulent, and there is no steady stream to power the turbines. The noise and vibration from turbines can also be a problem in urban settings. And he has big questions about whether small turbines that generate only a few kilowatts are worthwhile.
"The Achilles heel of building integrated wind is economics," Wilson says. "There's a huge economy of scale with wind power ... it's hard to be cost effective with small turbines. And when we put them on top of buildings, the cost goes up and the performance goes down."
In Wilson's mind, solar power — for the time being — beats wind power in the urban small-scale setting.
A Maytag Guarantee
Mariah Power's Hess says he's sensitive to Wilson's concerns.
"Some of the over-promise and the over-commitment that was made early in the life of small wind has come back to hurt," Hess says.
But if people don't hold such high expectations, Hess believes they will be pleased with his product — or he guarantees their money back.
"If I can be the Maytag of wind turbines, I'm going to be a very happy camper going forward," he says.
His company is getting a lot of help, including $3.2 million in federal stimulus dollars. This money is being used to fund production and create jobs at a former auto parts plant in Manistee, Mich.
There are also federal and state incentives for small turbine buyers. So if consumers pay $8,000 to $15,000 for one of these smaller models, they might get a few thousand back.
The Payoff
But if that's the cost for putting one on the ground, making sure it won't blow off a roof in a hurricane costs a lot more.
There seems to be general agreement: If placed on the ground, in an area with good, steady wind, a small turbine should pay off, although it might take five to 10 years — or more.
As for turbines that dot city roofs like chimneys or TV antennas, Wilson says maybe he can still be convinced.
"There may be a system that comes along, the better mousetrap, that actually solves all the concerns," he says. "I'll be the first to get behind that and to be very excited about that."
But folly or no, the small wind industry is claiming big growth.
The American Wind Energy Association says more than 10,000 small turbines were sold in the U.S. last year. And they're projecting exponential growth in years to come.
Fantastilised tuulikud http://www.abdolian.com/thoughts/?p=2806
Wind Turbine Design - The Most Amazing Windmills in the World | Wind Power
Posted in June 6th, 2009
by Farhad Abdolian in Economy, Environment, Science, Technology, World
Wind Turbine Design - The Most Amazing Windmills in the World | Wind Power
A journey through the evolution of the most spectacular wind turbines designs.
anara-tower-wind-turbine-3
Looking for an environmentally friendly energy source while looking gracious, aesthetic and beautiful? The answer is blowing in the wind! Wind turbines float in the air, some rotate horizontally, others vertically. Some are lighter-than air while others are majestically integrated into skyscraper buildings. The sheer assortment of wind turbine designs to be found around us in this world is simply breath taking. Wherever the wind is blowing, an amazing wind turbine design is not far away and standing proud for admiration while generating clean energy for us almost silently.
Below is a selection of pictures and descriptions of some of the most spectacular & truly ambitious wind turbine designs of this millennium…whose scope & promise could pave the way for much greater harnessing of wind energy. This collection of some of the world’s most amazing wind turbine designs together with high level descriptions (and accomplished with a beautiful wind poem) was compiled for the enjoyment of all you wind power enthusiasts in mind.
We are starting this picture series with a small selection of beautiful images of historical and traditional wind mill and wind turbine designs and will finish with the most spectacular high tech inventions of this century. An amazing journey through the evolution of the most spectacular wind turbine designs ever. Enjoy!
Wind Turbine 1888 by Charles Brush
charles_brush-wind-turbine
Charles F. Brush’s 60 foot, 80,000 pound turbine that supplied 12kW of power to 350 incandescent lights, 2 arc lights, and a number of motors at his home for 20 years. It today is believed to be the first automatically operating wind turbine for electricity generation and was built in the winter of 1887 - 1888 in his back yard. Its rotor was 17 meters in diameter. The large rectangular shape to the left of the rotor is the vane, used to move the blades into the wind. The dynamo turned 50 times for every revolution of the blades and charged a dozen batteries each with 34 cells. For scale, note gardener pushing lawnmower underneath and to right of the turbine.
“I hear the howl of the wind that brings
The long drear storm on its heavy wings”
William Cullen Bryant
Super-Windmills
super_windmills
Around 1940 in the US, it was announced that ‘Plans were being made to harness mankind’s oldest and cheapest source of power for industry by means of huge aero generators’.
Further, it went that ‘The next few years might see a great change in the landscape of our country. In certain strategic areas which promise a constant, strong wind such as in mountain passes, will grow strange structures resembling the Martian machines of H. G. Wells. But these will be instruments of construction, rather than destruction. These are tall steel towers to which supporting propeller fans are being assembled to convert wind energy into electrical power’.
Little did they know how far the pressure of moving away from generating power by means of burning fossil fuels will bring us in the new millennium?
In 1941, a full-scale futuristic looking wind turbine was built on a mountain top in Vermont and hooked up to the system of the Vermont Public Service Corporation as an auxiliary power source. Mounted on a 110 foot steel tower, its twin 56-foot blades were designed to develop 1,2Kw at a wind velocity of 30 mph. Under favourable conditions, it actually developed 1,4Kw. Although a practical success, structural and financial difficulties ended the experiment. This amazing futuristic design could even withhold any criticism from today’s contemporary wind turbine designers.
“Madame, bear in mind that princes govern all things–save the wind”
Victor Hugo
Classic ‘Dutch Style’ Wind Mills
dutch-wind-mills
The first fact people recall about The Netherlands as a country is of course its ‘Windmills’. Windmills have been built in The Netherlands for many centuries. In the beginning, the mills were developed for corn milling, land drainage, saw milling and for many other industrial purposes.
dutch-wind-mills-2
Dutch wind mills are actually in many ways quite primitive. Only using canvas sails and turned to the direction from where the wind was coming from by hand. Quite different to the automated mechanisms that can also be seen below which were developed for English windmills which included fantails and shuttered sails.
dutch-wind-mills-4
There are still a very pleasing number of functioning remaining windmills in the Netherlands and even a set of ‘Dutch Style’ Windmills in the US to be seen in the Golden Gate Park in San Francisco, CA.
dutch-wind-mills-5
The number of operating mills in The Netherlands is currently about 1200 and rising, in that the Dutch only count complete workable mills, and in the past years, many extensive rebuilds have occurred to add to this number. Aren’t they just beautiful?
dutch-wind-mills-3
“A breeze came wandering from the sky, light as the whispers of a dream; He put the overhanging grasses by, and softly stooped to kiss the stream, The pretty stream, the flattered stream, The shy, yet un-reluctant stream of wind”
William Cullen Bryant
World’s Biggest Wind Turbine
enercon-e126-002
Currently the biggest and most powerful wind turbine in the world is the Enercon E-126 wind turbine (pictured above) generating 6Mw.
The Crown Estate of England certainly knows from which direction the wind blows and has decided to acquire the prototype of the world’s (yet to come) biggest wind turbine, The Clipper 7.5Mw (megawatt) MBE turbine, also known as the Britannia.
There is no current picture available for the Britannia 7.5Mw Clipper and the previous record was held as mentioned before by the Enercon E-126 wind turbine which is rated at 6 megawatt, but can produce around 7 in real world conditions.
While the Enercon is land-based, the Britannia will be located in deep waters near the UK. This makes sense because the marine interests of The Crown Estate include almost the entire UK territorial seabed out to 12 nautical miles, about 55% of the UK’s coastal foreshore, and rights to lease seabed for the generation of renewable energy on the continental shelf within the Renewable Energy Zone which extends out to approximately 200 nautical miles. A giant in the world of wind turbines, which is setting an example to all other large wind turbine manufacturers around the globe.
“The cyclonic wind
Used to be essence of life
Turned into a threat”
Jyoti Sunit Chaudhary
The MagLev – A Magnetically Levitated Wind Turbine
maglev_wind_turbine
The MadLev is a magnetically levitated wind turbine that can generate one Gigawatt of power (enough to power 750,000 homes) and delivers clean power for less than one cent per kilowatt hour using this wind turbine.
Magnetic levitation is a very efficient method of capturing wind energy. The blades of the turbine are suspended on a cushion of air, and the energy is directed to linear generators with minimal fiction losses. But the big advantage with maglev is that it reduces maintenance costs, and increases the lifespan of the generator. The manufacturer claims that it requires less land space than hundreds of conventional turbines. The MagLev wind turbine was invented by Ed Mazur, a researcher of variable renewable energy sources since 1981. There are already several MagLev wind turbines in operation in China.
“I sit by the window and watch the breeze
tingle the leaves on all the trees.
I sit by the window and hear the wind sing,
carrying spring, making air ring.
Wind! Wind! Blow me a song. Toss me a ship from the sea.
Fling me a willow tree tall and strong. Whirl the world closer to me”.
By Mimi Drodsky
The M.A.R.S.
mars-wind-turbine
The M.A.R.S. (Magenn Power Air Rotor System) is an interesting device that is capable of harnessing the power of the wind (pretty much like how a windmill works) to generate electricity, sending that power down a 330 meter tether rope for immediate consumption. Since the M.A.R.S. is filled with helium, it is capable of flying much higher than other wind turbines in order to gain access to higher wind speeds. The 4.0 kW unit will enter production this year, with another 7 more models in the pipeline which will be released within the next four years.
“The wind has lots of noises.
It sniffs, it puffs, it whines,
it rumbles like an ocean through junipers and pines,
it whispers in the windows, it howls, it sings, it hums -
it tells you VERY PLAINLY every time it comes”
Aileen Fisher
Helical Structured Wind Turbine
space-age-windmills
Helical structured wind turbines are the future of wind mill technology. These amazingly unique looking twists and turns will replace those long and boring blades which represent the conventional image of a windmill. These new and sleek looking windmills are designed much like the old ones when it comes to converting their circular motion in to mechanical work, but it is the structural design that makes them unique and special. In fact, they logically should function better than the traditional windmills as the helical structures seems to not just utilize the energy of the wind, but maximize it by containing the wind.
“The wind came out to play one day.
He swept the clouds out of his way.
He blew the leaves and away they flew.
The trees bent low and their branches did too!
The wind blew the great big ships at sea.
The wind blew the kite away from me.”
Anonymous
Phillipe Starck’s Home Windmill
starck-mill
Wind power going glam. Top designer Starcks’ ingenuity and eye for design has emerged into a unique and stylish home wind turbine like we have never seen before. These so called windmills are part of “Democratic Ecology”, a line that Starck has developed with an Italian Industrial group. “It’s part of what we love so much about his designs - the marriage of beauty, function and responsibility.” “Ecology is not just an urgency of the economy and protection of our world but also creativity and elegance” says Philippe Starck.
Made from the same transparent material also used in the very familiar Louis Ghost Chair, these clever contraptions are able to generate 20—60% of a home’s energy needs. In addition to looking like a piece of Gucci jewellery, they are relatively inexpensive.
“The wind is pushing against the trees,
He’ll take off your hat without asking you “please”,
He rattles the windows and puffs at a cloud,
Then scoots down the chimney and laughs aloud.”
Anonymous
The Loopwing
loop-wing
This is the “LoopWing”. Another futuristic and experimental looking wind turbine designed and manufactured in the East. It was unveiled in Japan’s Eco-Products 2006 Exhibition. The E1500 model turbine is a home windmill and sports a very unique wing design that operates with low vibration and at wind speeds as low as 1.6 m/sec. The efficiency specs on the turbine are vague — “43% power performance at optimum wind speeds”.
“A breeze came wandering from the sky, light as the whispers of a dream; He put the overhanging grasses by, and softly stooped to kiss the stream, The pretty stream, the flattered stream, The shy, yet unreluctant stream of wind”
William Cullen Bryant
Urban Turbines – “Quiet Revolution”
Urban Wind Turbines
Many people think wind turbines are ugly but what about these unique and colourful residential street wind turbines? Conventional turbines are best suited to wide open spaces where there’s plenty of wind. So this nifty vertical axis, helical design is a much better solution for urban settings.
The Queen of England seems to agree. XCO2, a UK company behind the unconventional design, has applied for planning permission to build one outside her London residence, Buckingham Palace.
The “Quiet Revolution” turbine has 5-metre-tall blades which can generate 10Kw-hours of energy from a mean annual wind speed of just 5.8 metres per second. Embedded LEDs in each S-shaped blade are used to create images as the turbine turns. It is rumoured that the ones to be installed at Buckingham Palace may be used to display a glowing union flag.
“Green strips of paper
Float past outstretched fingertips
The wind laughs aloud”
Giovanna Marasco
The V-LIM – A Rooftop Wind turbine
lim_face1
The V-LIM is a vibration free, silent, self indexing, high-bandwidth wind turbine suitable for rooftop mounting.
Rogue River Wind and Portland State University Maseeh College of Engineering and Computer Science, have joined forces to optimize power generation from a high efficiency wind turbine suitable for rooftop mounting. Pictured here, this twelve foot, self indexing turbine can produce 3Kw at 15mph winds. The turbine is unaffected by air turbulence that can adversely affect most open bladed designs allowing rooftop mounting without tall towers. The turbine is silent, vibration free and can be screened to prevent harm to birds and other wildlife. The turbine can be used in both rural and urban locations with good wind resource. Due to its unusual design (looking more like a large motorbike wheel with white tyres rather than a wind turbine) it was without question that we had to include this amazing looking piece of engineering into this collection of the most amazing windmills of the world.
“I can’t change the direction of the wind,
but I can adjust my sails to always reach my destination.”
Anonymous
Sky Serpent - An Array of Small Rotors
sky-serpent-wind-turbine1
Doug Selsam’s Sky Serpent uses an array of small rotors to catch more wind for less money. The key to increasing efficiency is to make sure each rotor catches its own fresh flow of wind and not just the wake from the one next to it, as previous multi-rotor turbines have done. That requires figuring out the optimal angle for the shaft in relation to the wind and the ideal spacing between the rotors. The payoff is machines that use one tenth the blade material of today’s mega-turbines yet produce the same wattage. A wonderful and controversial design of which the inventor says “This is a 1,000 year-old design” of the single-bladed turbine, “I knew if I could get more rotors, I could get more power.”
The ‘Jellyfish’ Micro Turbine
jellyfish
At a mere 36 inches tall, the Jellyfish plug-in wind appliance can generate about 40 kilowatt hours each month, that’s enough to light a home using high-efficiency bulbs.
The Jellyfish Wind Appliance consists of the following parts:
A vertical-axis wind turbine (VAWT)
A solid-state controller
A variable-speed induction generator
In order to reduce the demand for costly transmission infrastructures, the Jellyfish can work in tandem with the existing power grid and can deliver power exactly where it is needed. Although micro-wind is nothing new, at $400 a pop, the Jellyfish’s price, design and simplicity makes this micro turbine product a fresh face in the market.
“The pessimist complains about the wind; the optimist expects it to change; the realist adjusts the sails.”
William Arthur Ward
The Highway Turbine
highway-wind-turbine
This is a very novel way of re-capturing some of the energy expended by vehicles moving at high speeds on our nations highways which is being proposed by an Arizona State University. Knowingly, air turbulence is generated by vehicles moving at speed particularly trucks and the proposal would involve mounting horizontal wind turbines above the roadway that would be driven by the moving air generated by the passing traffic. The electricity generated by spinning these turbines could be fed back into the grid. Analysis indicate that based on vehicle speeds of 70 mph each turbine could produce 9,600 kWh per year.
These wind turbines are of a quiet running type. In many built up areas there is enough constant traffic volume to maintain a steady airflow through much of the day. The big question that needs to be answered is whether the nature of the turbulent airflow could keep the turbines turning.
“I still get wildly enthusiastic about little things… I play with leaves. I skip down the street and run against the wind.”
Leo F. Buscaglia
Broadstar AeroCam
broadstar-wind-turbine
The Broadstar’s AeroCam turbine design is an absolute head-turner. The design is based on principles first established by the French aeronautical engineer Georges Jean Marie Darrieus (1888-1979), who invented a wind turbine capable of operating from any direction and under adverse weather conditions. Darrieus machines typically have a vertical axis, whereas the AeroCam design has a horizontal axis with multiple blades, giving it the appearance of a water wheel. The major innovation in the design, however, is the ability to automatically and interactively adjust the pitch or angle of attack of the aerodynamic blades as the turbine rotates, thereby optimizing its performance for much the same reasons a bird changes the shape of its wing in flight.
“If the wind will not serve, take to the oars.”
Latin Proverb quote
The ‘Nano Skin’ Spiral Twist Wind Turbine
nanoskin-wind-turbine
Agustin Otegu, the inventor of the ‘Nano Skin’ wind turbine thinks that the future of green buildings lies not in the giant wind turbines we’ve seen in so many other projects, nor in huge solar panels. Instead his new design proposal, called Nano-vent Skin, would incorporate tiny, biological self-repairing wind turbines into the outer layer of a building. As wind played over the building’s “skin,” the turbines would spin and create energy that would be fed into the building’s electrical grid. They would also absorb carbon dioxide.
Otegu says: “The outer skin of the structure absorbs sunlight through an organic photovoltaic skin and transfers it to the nano-fibers inside the nano-wires which then is sent to storage units at the end of each panel. Each turbine on the panel generates energy by chemical reactions on each end where it makes contact with the structure. Polarized organisms are responsible for this process on every turbine’s turn. The inner skin of each turbine works as a filter absorbing CO2 from the environment as wind passes through it.” Quite an amazing invention we think.
The ‘Helix’ Wind Turbine
helix-wind-turbine-2
A new breed of vertical axis wind turbine (VAWT) from Helix Wind offers a promising design that may change the way we do wind at home. The Helix Wind Savonious 2.0 uses a unique rotor capable of capturing omni-directional winds to provide quieter, kinder small wind power for your urban home.
The Helix S322 is compact, elegant, sophisticated and versatile. It provides smooth power and torque delivery across a broad range of wind speeds and under the most difficult of physical environments. No furling or shutting down, simple to install, modular and scalable, the S322 is ideally designed for urban environments, low draw, off-grid applications and liquids pumping. This turbine is very captivating to the eye indeed.
“For what is it to die, but to stand in the sun and melt into the wind?”
Kahlil Gibran
The ‘Dutch Windmill Tree’
dutch-windmill-tree
Dutch company One Architecture, Ton Matton and NL Architects were commissioned by the Dutch government for a next generation windmill. The proposed mill is shaped like a tree and can hold up to 8 turbines and be as high as 120 meters! The Dutch government feels that tree shaped mills are less intrusive in the flat Dutch landscape than the mill-parks they use.
“If a man does not know what port he is steering for, no wind is favourable to him”
Seneca
The ‘Bahrain World Trade Centre’ Turbines
bahrain-wtc
The Atkins designed Bahrain World Trade Center (BWTC) made history when the three turbines which are allocated between the two adjourning towers were turned together for the first time.
The three 29m-diameter turbine blades on Bahrain’s iconic landmark are the first in the world to be integrated on such a scale into a commercial development and are forecast to provide the equivalent of 11-15% of the power for the two towers when fully operational. “Having all three turbines spinning simultaneously represents an historic achievement for this landmark project and Atkins is excited to have been a major player in turning the original idea into reality” says Simha LytheRao Senior Project Manager for Atkins in Bahrain.”
bahrain-wtc-wind-turbines
The BWTC design blends maritime aesthetics with the functionality of traditional wind-towers. The visually striking sail-shaped towers form a commanding silhouette on the skyline of Manama, and serve to channel the strong on-shore winds directly onto the three spinning blades.
“Our best built certainties are but sand-houses and subject to damage from any wind of doubt that blows”
Mark Twain
…and the absolute winner of our ‘Amazing Wind Turbine Designs’ collection is:
The Anara Tower - Dubai
anara-tower-wind-turbine-3
Here we have another skyscraper, this time in Dubai and in the shape of a giant wind turbine. Following a global design competition between three Atkins offices – Dubai, Hong Kong and London – Dubai based property developer Tameer holding has decided on the 600meter-plus skyscraper design to be build on the famous Sheik Zayed Road.
anara-tower-wind-turbine
Based on current world rankings the ‘Anara’ Tower will be amongst the world’s tallest structures. Besides the giant wind turbine which will be integrated in the building’s design at the top of the tower, the 2,15 feet (655m) tall structure includes a mixed use development with retail, offices, 300 luxury apartments and a 250-room luxury hotel.
The ‘Anara by Night’ -Illustration
anara-tower-wind-turbine-2
As one can see on the vertical renderings, it has a tremendous atrium and vertical gardens every 27 floors. It will also hold a panoramic restaurant in the glass capsule at the top of the building. The design of ‘Anara’ Tower is maximizing water and energy efficiency; and includes renewable sources of energy. In our opinion, The ‘Anara’ Wind Turbine Tower represents the future of what is to come in the world of energy sufficient buildings designs.
Construction is set to be started during next year and more images will surely follow on completion of the project. Watch this space
“It is the set of the sails, not the direction of the wind that determines which way we will go.”
Jim Rohn
Posted in June 6th, 2009
by Farhad Abdolian in Economy, Environment, Science, Technology, World
Wind Turbine Design - The Most Amazing Windmills in the World | Wind Power
A journey through the evolution of the most spectacular wind turbines designs.
anara-tower-wind-turbine-3
Looking for an environmentally friendly energy source while looking gracious, aesthetic and beautiful? The answer is blowing in the wind! Wind turbines float in the air, some rotate horizontally, others vertically. Some are lighter-than air while others are majestically integrated into skyscraper buildings. The sheer assortment of wind turbine designs to be found around us in this world is simply breath taking. Wherever the wind is blowing, an amazing wind turbine design is not far away and standing proud for admiration while generating clean energy for us almost silently.
Below is a selection of pictures and descriptions of some of the most spectacular & truly ambitious wind turbine designs of this millennium…whose scope & promise could pave the way for much greater harnessing of wind energy. This collection of some of the world’s most amazing wind turbine designs together with high level descriptions (and accomplished with a beautiful wind poem) was compiled for the enjoyment of all you wind power enthusiasts in mind.
We are starting this picture series with a small selection of beautiful images of historical and traditional wind mill and wind turbine designs and will finish with the most spectacular high tech inventions of this century. An amazing journey through the evolution of the most spectacular wind turbine designs ever. Enjoy!
Wind Turbine 1888 by Charles Brush
charles_brush-wind-turbine
Charles F. Brush’s 60 foot, 80,000 pound turbine that supplied 12kW of power to 350 incandescent lights, 2 arc lights, and a number of motors at his home for 20 years. It today is believed to be the first automatically operating wind turbine for electricity generation and was built in the winter of 1887 - 1888 in his back yard. Its rotor was 17 meters in diameter. The large rectangular shape to the left of the rotor is the vane, used to move the blades into the wind. The dynamo turned 50 times for every revolution of the blades and charged a dozen batteries each with 34 cells. For scale, note gardener pushing lawnmower underneath and to right of the turbine.
“I hear the howl of the wind that brings
The long drear storm on its heavy wings”
William Cullen Bryant
Super-Windmills
super_windmills
Around 1940 in the US, it was announced that ‘Plans were being made to harness mankind’s oldest and cheapest source of power for industry by means of huge aero generators’.
Further, it went that ‘The next few years might see a great change in the landscape of our country. In certain strategic areas which promise a constant, strong wind such as in mountain passes, will grow strange structures resembling the Martian machines of H. G. Wells. But these will be instruments of construction, rather than destruction. These are tall steel towers to which supporting propeller fans are being assembled to convert wind energy into electrical power’.
Little did they know how far the pressure of moving away from generating power by means of burning fossil fuels will bring us in the new millennium?
In 1941, a full-scale futuristic looking wind turbine was built on a mountain top in Vermont and hooked up to the system of the Vermont Public Service Corporation as an auxiliary power source. Mounted on a 110 foot steel tower, its twin 56-foot blades were designed to develop 1,2Kw at a wind velocity of 30 mph. Under favourable conditions, it actually developed 1,4Kw. Although a practical success, structural and financial difficulties ended the experiment. This amazing futuristic design could even withhold any criticism from today’s contemporary wind turbine designers.
“Madame, bear in mind that princes govern all things–save the wind”
Victor Hugo
Classic ‘Dutch Style’ Wind Mills
dutch-wind-mills
The first fact people recall about The Netherlands as a country is of course its ‘Windmills’. Windmills have been built in The Netherlands for many centuries. In the beginning, the mills were developed for corn milling, land drainage, saw milling and for many other industrial purposes.
dutch-wind-mills-2
Dutch wind mills are actually in many ways quite primitive. Only using canvas sails and turned to the direction from where the wind was coming from by hand. Quite different to the automated mechanisms that can also be seen below which were developed for English windmills which included fantails and shuttered sails.
dutch-wind-mills-4
There are still a very pleasing number of functioning remaining windmills in the Netherlands and even a set of ‘Dutch Style’ Windmills in the US to be seen in the Golden Gate Park in San Francisco, CA.
dutch-wind-mills-5
The number of operating mills in The Netherlands is currently about 1200 and rising, in that the Dutch only count complete workable mills, and in the past years, many extensive rebuilds have occurred to add to this number. Aren’t they just beautiful?
dutch-wind-mills-3
“A breeze came wandering from the sky, light as the whispers of a dream; He put the overhanging grasses by, and softly stooped to kiss the stream, The pretty stream, the flattered stream, The shy, yet un-reluctant stream of wind”
William Cullen Bryant
World’s Biggest Wind Turbine
enercon-e126-002
Currently the biggest and most powerful wind turbine in the world is the Enercon E-126 wind turbine (pictured above) generating 6Mw.
The Crown Estate of England certainly knows from which direction the wind blows and has decided to acquire the prototype of the world’s (yet to come) biggest wind turbine, The Clipper 7.5Mw (megawatt) MBE turbine, also known as the Britannia.
There is no current picture available for the Britannia 7.5Mw Clipper and the previous record was held as mentioned before by the Enercon E-126 wind turbine which is rated at 6 megawatt, but can produce around 7 in real world conditions.
While the Enercon is land-based, the Britannia will be located in deep waters near the UK. This makes sense because the marine interests of The Crown Estate include almost the entire UK territorial seabed out to 12 nautical miles, about 55% of the UK’s coastal foreshore, and rights to lease seabed for the generation of renewable energy on the continental shelf within the Renewable Energy Zone which extends out to approximately 200 nautical miles. A giant in the world of wind turbines, which is setting an example to all other large wind turbine manufacturers around the globe.
“The cyclonic wind
Used to be essence of life
Turned into a threat”
Jyoti Sunit Chaudhary
The MagLev – A Magnetically Levitated Wind Turbine
maglev_wind_turbine
The MadLev is a magnetically levitated wind turbine that can generate one Gigawatt of power (enough to power 750,000 homes) and delivers clean power for less than one cent per kilowatt hour using this wind turbine.
Magnetic levitation is a very efficient method of capturing wind energy. The blades of the turbine are suspended on a cushion of air, and the energy is directed to linear generators with minimal fiction losses. But the big advantage with maglev is that it reduces maintenance costs, and increases the lifespan of the generator. The manufacturer claims that it requires less land space than hundreds of conventional turbines. The MagLev wind turbine was invented by Ed Mazur, a researcher of variable renewable energy sources since 1981. There are already several MagLev wind turbines in operation in China.
“I sit by the window and watch the breeze
tingle the leaves on all the trees.
I sit by the window and hear the wind sing,
carrying spring, making air ring.
Wind! Wind! Blow me a song. Toss me a ship from the sea.
Fling me a willow tree tall and strong. Whirl the world closer to me”.
By Mimi Drodsky
The M.A.R.S.
mars-wind-turbine
The M.A.R.S. (Magenn Power Air Rotor System) is an interesting device that is capable of harnessing the power of the wind (pretty much like how a windmill works) to generate electricity, sending that power down a 330 meter tether rope for immediate consumption. Since the M.A.R.S. is filled with helium, it is capable of flying much higher than other wind turbines in order to gain access to higher wind speeds. The 4.0 kW unit will enter production this year, with another 7 more models in the pipeline which will be released within the next four years.
“The wind has lots of noises.
It sniffs, it puffs, it whines,
it rumbles like an ocean through junipers and pines,
it whispers in the windows, it howls, it sings, it hums -
it tells you VERY PLAINLY every time it comes”
Aileen Fisher
Helical Structured Wind Turbine
space-age-windmills
Helical structured wind turbines are the future of wind mill technology. These amazingly unique looking twists and turns will replace those long and boring blades which represent the conventional image of a windmill. These new and sleek looking windmills are designed much like the old ones when it comes to converting their circular motion in to mechanical work, but it is the structural design that makes them unique and special. In fact, they logically should function better than the traditional windmills as the helical structures seems to not just utilize the energy of the wind, but maximize it by containing the wind.
“The wind came out to play one day.
He swept the clouds out of his way.
He blew the leaves and away they flew.
The trees bent low and their branches did too!
The wind blew the great big ships at sea.
The wind blew the kite away from me.”
Anonymous
Phillipe Starck’s Home Windmill
starck-mill
Wind power going glam. Top designer Starcks’ ingenuity and eye for design has emerged into a unique and stylish home wind turbine like we have never seen before. These so called windmills are part of “Democratic Ecology”, a line that Starck has developed with an Italian Industrial group. “It’s part of what we love so much about his designs - the marriage of beauty, function and responsibility.” “Ecology is not just an urgency of the economy and protection of our world but also creativity and elegance” says Philippe Starck.
Made from the same transparent material also used in the very familiar Louis Ghost Chair, these clever contraptions are able to generate 20—60% of a home’s energy needs. In addition to looking like a piece of Gucci jewellery, they are relatively inexpensive.
“The wind is pushing against the trees,
He’ll take off your hat without asking you “please”,
He rattles the windows and puffs at a cloud,
Then scoots down the chimney and laughs aloud.”
Anonymous
The Loopwing
loop-wing
This is the “LoopWing”. Another futuristic and experimental looking wind turbine designed and manufactured in the East. It was unveiled in Japan’s Eco-Products 2006 Exhibition. The E1500 model turbine is a home windmill and sports a very unique wing design that operates with low vibration and at wind speeds as low as 1.6 m/sec. The efficiency specs on the turbine are vague — “43% power performance at optimum wind speeds”.
“A breeze came wandering from the sky, light as the whispers of a dream; He put the overhanging grasses by, and softly stooped to kiss the stream, The pretty stream, the flattered stream, The shy, yet unreluctant stream of wind”
William Cullen Bryant
Urban Turbines – “Quiet Revolution”
Urban Wind Turbines
Many people think wind turbines are ugly but what about these unique and colourful residential street wind turbines? Conventional turbines are best suited to wide open spaces where there’s plenty of wind. So this nifty vertical axis, helical design is a much better solution for urban settings.
The Queen of England seems to agree. XCO2, a UK company behind the unconventional design, has applied for planning permission to build one outside her London residence, Buckingham Palace.
The “Quiet Revolution” turbine has 5-metre-tall blades which can generate 10Kw-hours of energy from a mean annual wind speed of just 5.8 metres per second. Embedded LEDs in each S-shaped blade are used to create images as the turbine turns. It is rumoured that the ones to be installed at Buckingham Palace may be used to display a glowing union flag.
“Green strips of paper
Float past outstretched fingertips
The wind laughs aloud”
Giovanna Marasco
The V-LIM – A Rooftop Wind turbine
lim_face1
The V-LIM is a vibration free, silent, self indexing, high-bandwidth wind turbine suitable for rooftop mounting.
Rogue River Wind and Portland State University Maseeh College of Engineering and Computer Science, have joined forces to optimize power generation from a high efficiency wind turbine suitable for rooftop mounting. Pictured here, this twelve foot, self indexing turbine can produce 3Kw at 15mph winds. The turbine is unaffected by air turbulence that can adversely affect most open bladed designs allowing rooftop mounting without tall towers. The turbine is silent, vibration free and can be screened to prevent harm to birds and other wildlife. The turbine can be used in both rural and urban locations with good wind resource. Due to its unusual design (looking more like a large motorbike wheel with white tyres rather than a wind turbine) it was without question that we had to include this amazing looking piece of engineering into this collection of the most amazing windmills of the world.
“I can’t change the direction of the wind,
but I can adjust my sails to always reach my destination.”
Anonymous
Sky Serpent - An Array of Small Rotors
sky-serpent-wind-turbine1
Doug Selsam’s Sky Serpent uses an array of small rotors to catch more wind for less money. The key to increasing efficiency is to make sure each rotor catches its own fresh flow of wind and not just the wake from the one next to it, as previous multi-rotor turbines have done. That requires figuring out the optimal angle for the shaft in relation to the wind and the ideal spacing between the rotors. The payoff is machines that use one tenth the blade material of today’s mega-turbines yet produce the same wattage. A wonderful and controversial design of which the inventor says “This is a 1,000 year-old design” of the single-bladed turbine, “I knew if I could get more rotors, I could get more power.”
The ‘Jellyfish’ Micro Turbine
jellyfish
At a mere 36 inches tall, the Jellyfish plug-in wind appliance can generate about 40 kilowatt hours each month, that’s enough to light a home using high-efficiency bulbs.
The Jellyfish Wind Appliance consists of the following parts:
A vertical-axis wind turbine (VAWT)
A solid-state controller
A variable-speed induction generator
In order to reduce the demand for costly transmission infrastructures, the Jellyfish can work in tandem with the existing power grid and can deliver power exactly where it is needed. Although micro-wind is nothing new, at $400 a pop, the Jellyfish’s price, design and simplicity makes this micro turbine product a fresh face in the market.
“The pessimist complains about the wind; the optimist expects it to change; the realist adjusts the sails.”
William Arthur Ward
The Highway Turbine
highway-wind-turbine
This is a very novel way of re-capturing some of the energy expended by vehicles moving at high speeds on our nations highways which is being proposed by an Arizona State University. Knowingly, air turbulence is generated by vehicles moving at speed particularly trucks and the proposal would involve mounting horizontal wind turbines above the roadway that would be driven by the moving air generated by the passing traffic. The electricity generated by spinning these turbines could be fed back into the grid. Analysis indicate that based on vehicle speeds of 70 mph each turbine could produce 9,600 kWh per year.
These wind turbines are of a quiet running type. In many built up areas there is enough constant traffic volume to maintain a steady airflow through much of the day. The big question that needs to be answered is whether the nature of the turbulent airflow could keep the turbines turning.
“I still get wildly enthusiastic about little things… I play with leaves. I skip down the street and run against the wind.”
Leo F. Buscaglia
Broadstar AeroCam
broadstar-wind-turbine
The Broadstar’s AeroCam turbine design is an absolute head-turner. The design is based on principles first established by the French aeronautical engineer Georges Jean Marie Darrieus (1888-1979), who invented a wind turbine capable of operating from any direction and under adverse weather conditions. Darrieus machines typically have a vertical axis, whereas the AeroCam design has a horizontal axis with multiple blades, giving it the appearance of a water wheel. The major innovation in the design, however, is the ability to automatically and interactively adjust the pitch or angle of attack of the aerodynamic blades as the turbine rotates, thereby optimizing its performance for much the same reasons a bird changes the shape of its wing in flight.
“If the wind will not serve, take to the oars.”
Latin Proverb quote
The ‘Nano Skin’ Spiral Twist Wind Turbine
nanoskin-wind-turbine
Agustin Otegu, the inventor of the ‘Nano Skin’ wind turbine thinks that the future of green buildings lies not in the giant wind turbines we’ve seen in so many other projects, nor in huge solar panels. Instead his new design proposal, called Nano-vent Skin, would incorporate tiny, biological self-repairing wind turbines into the outer layer of a building. As wind played over the building’s “skin,” the turbines would spin and create energy that would be fed into the building’s electrical grid. They would also absorb carbon dioxide.
Otegu says: “The outer skin of the structure absorbs sunlight through an organic photovoltaic skin and transfers it to the nano-fibers inside the nano-wires which then is sent to storage units at the end of each panel. Each turbine on the panel generates energy by chemical reactions on each end where it makes contact with the structure. Polarized organisms are responsible for this process on every turbine’s turn. The inner skin of each turbine works as a filter absorbing CO2 from the environment as wind passes through it.” Quite an amazing invention we think.
The ‘Helix’ Wind Turbine
helix-wind-turbine-2
A new breed of vertical axis wind turbine (VAWT) from Helix Wind offers a promising design that may change the way we do wind at home. The Helix Wind Savonious 2.0 uses a unique rotor capable of capturing omni-directional winds to provide quieter, kinder small wind power for your urban home.
The Helix S322 is compact, elegant, sophisticated and versatile. It provides smooth power and torque delivery across a broad range of wind speeds and under the most difficult of physical environments. No furling or shutting down, simple to install, modular and scalable, the S322 is ideally designed for urban environments, low draw, off-grid applications and liquids pumping. This turbine is very captivating to the eye indeed.
“For what is it to die, but to stand in the sun and melt into the wind?”
Kahlil Gibran
The ‘Dutch Windmill Tree’
dutch-windmill-tree
Dutch company One Architecture, Ton Matton and NL Architects were commissioned by the Dutch government for a next generation windmill. The proposed mill is shaped like a tree and can hold up to 8 turbines and be as high as 120 meters! The Dutch government feels that tree shaped mills are less intrusive in the flat Dutch landscape than the mill-parks they use.
“If a man does not know what port he is steering for, no wind is favourable to him”
Seneca
The ‘Bahrain World Trade Centre’ Turbines
bahrain-wtc
The Atkins designed Bahrain World Trade Center (BWTC) made history when the three turbines which are allocated between the two adjourning towers were turned together for the first time.
The three 29m-diameter turbine blades on Bahrain’s iconic landmark are the first in the world to be integrated on such a scale into a commercial development and are forecast to provide the equivalent of 11-15% of the power for the two towers when fully operational. “Having all three turbines spinning simultaneously represents an historic achievement for this landmark project and Atkins is excited to have been a major player in turning the original idea into reality” says Simha LytheRao Senior Project Manager for Atkins in Bahrain.”
bahrain-wtc-wind-turbines
The BWTC design blends maritime aesthetics with the functionality of traditional wind-towers. The visually striking sail-shaped towers form a commanding silhouette on the skyline of Manama, and serve to channel the strong on-shore winds directly onto the three spinning blades.
“Our best built certainties are but sand-houses and subject to damage from any wind of doubt that blows”
Mark Twain
…and the absolute winner of our ‘Amazing Wind Turbine Designs’ collection is:
The Anara Tower - Dubai
anara-tower-wind-turbine-3
Here we have another skyscraper, this time in Dubai and in the shape of a giant wind turbine. Following a global design competition between three Atkins offices – Dubai, Hong Kong and London – Dubai based property developer Tameer holding has decided on the 600meter-plus skyscraper design to be build on the famous Sheik Zayed Road.
anara-tower-wind-turbine
Based on current world rankings the ‘Anara’ Tower will be amongst the world’s tallest structures. Besides the giant wind turbine which will be integrated in the building’s design at the top of the tower, the 2,15 feet (655m) tall structure includes a mixed use development with retail, offices, 300 luxury apartments and a 250-room luxury hotel.
The ‘Anara by Night’ -Illustration
anara-tower-wind-turbine-2
As one can see on the vertical renderings, it has a tremendous atrium and vertical gardens every 27 floors. It will also hold a panoramic restaurant in the glass capsule at the top of the building. The design of ‘Anara’ Tower is maximizing water and energy efficiency; and includes renewable sources of energy. In our opinion, The ‘Anara’ Wind Turbine Tower represents the future of what is to come in the world of energy sufficient buildings designs.
Construction is set to be started during next year and more images will surely follow on completion of the project. Watch this space
“It is the set of the sails, not the direction of the wind that determines which way we will go.”
Jim Rohn
If it takes 10 years to pay off, you still have 15 years of free energy coming in,” http://firstwebxp.com/2009/10/vertical-axis-wind-turbines-roof-mou
Vertical Axis Wind Turbines: Roof Mounted Power Source.
October 26, 2009 :: Posted by - Emma :: Category - Wind Power
Vertical axis wind turbineThere’s a mighty wind blowing across North America and Jim Rowan is ready to harness it using his low-speed rooftop wind turbine technology. But before he can convert wind currents into currency, he’ll need to convince skeptics who argue that his technology is full of hot air.
Mr. Rowan became obsessed with wind energy in 1999 after watching a Discovery Channel program that said there was enough of it flowing over North American rooftops to power the entire continent.
“I thought, it’s a shame that no one’s taken advantage of that,” recalls the chief executive officer of Enviro Energies Holdings Inc. based in Grimsby, Ont.
Engineers had long concluded that vertical axis wind turbines, which are typically mounted on roofs and use a propeller-shaped “sail” to produce electricity, would never work. Or, even if they did work, they would never produce enough power to deliver a sound return on investment. That valuable rooftop wind resource, it seemed, would remain untapped instead of offsetting the energy usage of residential or commercial buildings.
But Mr. Rowan, a serial entrepreneur who founded hospitality telecommunications services provider Canopco, wouldn’t take no for an answer.
The former Canadian military computer and radar technician spent two years poring over a 2,000-page U.S. study that highlighted the reasons roof-mounted vertical axis wind turbines were inefficient sources of power.
Undeterred by the naysayers, Mr. Rowan boiled down the 2,000 pages into 11 reasons why they were a green energy dud. Then he looked for solutions to each challenge.
“I met with my friends and said, ‘This is what we need to overcome,’ ” he recalls.
He and several partners founded Enviro Energies in 2007 to tackle the problem head on using about $5-million of their own money, including a few small investments from family and friends.
That seed money and the company’s experiments produced key innovations such as an improved sail and generator system designed to function in low wind conditions by harnessing the turbulent air that typically flows over rooftops.
The roof-mounted sail rotates in the wind, spins a turbine and generates electricity that could be used to power an entire building. Power also could be transmitted back into the provincial/regional grid in exchange for credits to offset the building’s consumption.
“[Ours] is completely different than any other wind turbine that’s ever been built before,” he says of the firm’s low-speed magnetic vertical axis wind turbines, which range in price from $10,000 for a small 2.5-kilowatt model to nearly $50,000 for the largest 10-kilowatt unit.
“We have a low-rotational-speed wind turbine. That’s a big deal. Most people don’t realize how big a deal it is.”
Customers have so far agreed. Mr. Rowan predicts Enviro Energies will close the year with sales of about $3-million, and he estimates revenue will reach $12-million to $15-million next year as sales to markets such as the United States, Sweden, Italy and Vietnam grow.
Enviro Energies is also actively licensing manufacturing rights to partners around the world to localize production and minimize shipping costs of the sizable turbines – the 10 kilowatt model, for example, spans eight metres in diameter.
Mr. Rowan also recently secured a $6-million investment to fund development of a one-megawatt wind turbine (with an estimated sticker price of $2-million) from a group in India, and says a licensing agreement with a firm in Vietnam is imminent.
Interest from deep-pocketed investors aside, the burning question is whether the turbines are worth the investment for eco- and budget-conscious business owners and consumers. Mr. Rowan says that each turbine, which has a shelf life of about 25 years, will generate enough electricity in four to 10 years (depending on the turbine’s size, location and availability of wind) to justify its cost.
“If it takes 10 years to pay off, you still have 15 years of free energy coming in,” he says. In theory, a 50-kilowatt vertical-axis wind turbine – which Enviro Energies is currently developing – could power a five-storey office building, Mr. Rowan says.
But skeptics argue that these performance claims are questionable because no standardized tests exist that could confirm the firm’s power output estimates.
“Will [these turbines] produce a lot of electricity? I would say no,” says Paul Gipe, a Bakersfield, Calif.-based renewable-energy industry analyst and author of the book Wind Energy Basics. Mr. Gipe points to a 2009 report by Britain’s Energy Savings Trust, which monitored 38 building-mounted wind turbines for a year and found that they “exhibited generally poor output” due to inadequate wind speeds.
It boils down to a problem of physics that has consistently plagued small wind turbines, adds Tim Weis, a Gatineau, Que.-based engineer and director of renewable energy and efficiency policy for the Pembina Institute, a renewable energy advocacy group.
“If you try to put something on a rooftop or on top of a house, you get into areas where there are low winds and the physics dictate there’s only so much energy there,” he says.
In Mr. Weis’s view, horizontal-axis wind turbines, which rely on long, slender blades mounted on tall towers to generate electricity, are a far more efficient means of producing renewable energy. He also points out that in jurisdictions such as Ontario where energy is relatively cheap, and where the feed-in tariff program pays more than five times the amount for solar power than wind energy delivered onto the provincial power grid, the former is a far more cost-effective investment.
These are criticisms that Mr. Rowan has heard time and again, and he says that delays in getting his turbines to market are partly due to time spent responding to each. He counters that Enviro Energies’s technology is designed precisely for low-wind, high-turbulence rooftops and feels that successful third-party testing by Livonia, Mich.-based Roush Enterprises, as well as significant foreign investment, is proof that it works.
“Take our wind turbine and put it in straight-line wind conditions and the other turbines will outperform it. But we’ll outperform them in turbulent wind conditions every time.”
The man who once gleaned inspiration from a documentary program boldly proclaims that it could one day eliminate power bills for businesses up to the size of small manufacturers:
“We’re not there yet,” he says, “but give me another year and I’ll have a solution operational that will do that.”
CHRIS ATCHISON
Special to The Globe and Mail Published on Tuesday, Oct. 20, 2009 12:00AM EDT Last updated on Thursday, Oct. 22, 2009 2:32AM EDT
October 26, 2009 :: Posted by - Emma :: Category - Wind Power
Vertical axis wind turbineThere’s a mighty wind blowing across North America and Jim Rowan is ready to harness it using his low-speed rooftop wind turbine technology. But before he can convert wind currents into currency, he’ll need to convince skeptics who argue that his technology is full of hot air.
Mr. Rowan became obsessed with wind energy in 1999 after watching a Discovery Channel program that said there was enough of it flowing over North American rooftops to power the entire continent.
“I thought, it’s a shame that no one’s taken advantage of that,” recalls the chief executive officer of Enviro Energies Holdings Inc. based in Grimsby, Ont.
Engineers had long concluded that vertical axis wind turbines, which are typically mounted on roofs and use a propeller-shaped “sail” to produce electricity, would never work. Or, even if they did work, they would never produce enough power to deliver a sound return on investment. That valuable rooftop wind resource, it seemed, would remain untapped instead of offsetting the energy usage of residential or commercial buildings.
But Mr. Rowan, a serial entrepreneur who founded hospitality telecommunications services provider Canopco, wouldn’t take no for an answer.
The former Canadian military computer and radar technician spent two years poring over a 2,000-page U.S. study that highlighted the reasons roof-mounted vertical axis wind turbines were inefficient sources of power.
Undeterred by the naysayers, Mr. Rowan boiled down the 2,000 pages into 11 reasons why they were a green energy dud. Then he looked for solutions to each challenge.
“I met with my friends and said, ‘This is what we need to overcome,’ ” he recalls.
He and several partners founded Enviro Energies in 2007 to tackle the problem head on using about $5-million of their own money, including a few small investments from family and friends.
That seed money and the company’s experiments produced key innovations such as an improved sail and generator system designed to function in low wind conditions by harnessing the turbulent air that typically flows over rooftops.
The roof-mounted sail rotates in the wind, spins a turbine and generates electricity that could be used to power an entire building. Power also could be transmitted back into the provincial/regional grid in exchange for credits to offset the building’s consumption.
“[Ours] is completely different than any other wind turbine that’s ever been built before,” he says of the firm’s low-speed magnetic vertical axis wind turbines, which range in price from $10,000 for a small 2.5-kilowatt model to nearly $50,000 for the largest 10-kilowatt unit.
“We have a low-rotational-speed wind turbine. That’s a big deal. Most people don’t realize how big a deal it is.”
Customers have so far agreed. Mr. Rowan predicts Enviro Energies will close the year with sales of about $3-million, and he estimates revenue will reach $12-million to $15-million next year as sales to markets such as the United States, Sweden, Italy and Vietnam grow.
Enviro Energies is also actively licensing manufacturing rights to partners around the world to localize production and minimize shipping costs of the sizable turbines – the 10 kilowatt model, for example, spans eight metres in diameter.
Mr. Rowan also recently secured a $6-million investment to fund development of a one-megawatt wind turbine (with an estimated sticker price of $2-million) from a group in India, and says a licensing agreement with a firm in Vietnam is imminent.
Interest from deep-pocketed investors aside, the burning question is whether the turbines are worth the investment for eco- and budget-conscious business owners and consumers. Mr. Rowan says that each turbine, which has a shelf life of about 25 years, will generate enough electricity in four to 10 years (depending on the turbine’s size, location and availability of wind) to justify its cost.
“If it takes 10 years to pay off, you still have 15 years of free energy coming in,” he says. In theory, a 50-kilowatt vertical-axis wind turbine – which Enviro Energies is currently developing – could power a five-storey office building, Mr. Rowan says.
But skeptics argue that these performance claims are questionable because no standardized tests exist that could confirm the firm’s power output estimates.
“Will [these turbines] produce a lot of electricity? I would say no,” says Paul Gipe, a Bakersfield, Calif.-based renewable-energy industry analyst and author of the book Wind Energy Basics. Mr. Gipe points to a 2009 report by Britain’s Energy Savings Trust, which monitored 38 building-mounted wind turbines for a year and found that they “exhibited generally poor output” due to inadequate wind speeds.
It boils down to a problem of physics that has consistently plagued small wind turbines, adds Tim Weis, a Gatineau, Que.-based engineer and director of renewable energy and efficiency policy for the Pembina Institute, a renewable energy advocacy group.
“If you try to put something on a rooftop or on top of a house, you get into areas where there are low winds and the physics dictate there’s only so much energy there,” he says.
In Mr. Weis’s view, horizontal-axis wind turbines, which rely on long, slender blades mounted on tall towers to generate electricity, are a far more efficient means of producing renewable energy. He also points out that in jurisdictions such as Ontario where energy is relatively cheap, and where the feed-in tariff program pays more than five times the amount for solar power than wind energy delivered onto the provincial power grid, the former is a far more cost-effective investment.
These are criticisms that Mr. Rowan has heard time and again, and he says that delays in getting his turbines to market are partly due to time spent responding to each. He counters that Enviro Energies’s technology is designed precisely for low-wind, high-turbulence rooftops and feels that successful third-party testing by Livonia, Mich.-based Roush Enterprises, as well as significant foreign investment, is proof that it works.
“Take our wind turbine and put it in straight-line wind conditions and the other turbines will outperform it. But we’ll outperform them in turbulent wind conditions every time.”
The man who once gleaned inspiration from a documentary program boldly proclaims that it could one day eliminate power bills for businesses up to the size of small manufacturers:
“We’re not there yet,” he says, “but give me another year and I’ll have a solution operational that will do that.”
CHRIS ATCHISON
Special to The Globe and Mail Published on Tuesday, Oct. 20, 2009 12:00AM EDT Last updated on Thursday, Oct. 22, 2009 2:32AM EDT