http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/ClimBus/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/Projektiaineistot/2005/

Auringosta energiaa
EU:n tavoitteena on yli kymmenkertaistaa aurinkoenergian käyttö jäsenmaissaan vuoteen 2010 mennessä. Suomessakin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa aurinkoenergian käytön hyödyntämisasteen tavoite on 100 GWh vuodessa vuonna 2010. Määrä on noin 25-kertainen vuoden 2003 tasoon verrattuna. (Savolainen et al. 2003, 117.) Aurinkoenergiaa pidetään yhtenä mahdollisena globaalina energiaratkaisuna öljyn jälkeisessä energiataloudessa. Shell Internationalin ylipitkän aikavälin energiaskenaariossa aurinkoenergia vastaisi noin 30 % maailman energiantuotannosta vuonna 2060. Aurinkoenergia on kehityskaarensa alussa, jolloin teknologialla ja sen kehittämisellä on vielä hyvin suuri merkitys. Yhtä tärkeää on myös sopivien liiketoimintamallien löytäminen. Suomea ajatellen aurinkoenergia on lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä teknologiaan painottuva vientimahdollisuus. Pienetkin kotimaan markkinat voivat tukea teollisuuden kehittymistä ja sen kilpailukykyä. Vuosisadan lopussa aurinkovety voisi olla perustana kestävälle ja lopulliselle energiaratkaisulle. (Solpros 2001, 5.)
Viime vuosikymmenen aikana maailman aurinkosähkömarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti keskimäärin yli 30 % viimeisten viiden vuoden aikana. Markkinoiden uskotaan kasvavan vuoden 2004 5,7 miljardista eurosta 30 miljardiin euroon vuonna 2010. EU ja Japani ovat merkittävimmät toimijat aurinkokennomarkkinoilla. Eurooppa on saavuttanut viimeisten viiden vuoden aikana hyvän aseman useiden eri aurinkoteknologioiden saralla. Euroopassa on paljon merkittäviä tutkimusinstituutioita ja kriittistä massaa tieteen palveluksessa, erityisesti Saksassa. Kansalliset T & K -ohjelmat ovat kuitenkin liian fragmentoituneita, mikä on EU:n haittapuoli suuriin valtioihin kuten Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden. Eurooppalaisia standardeja ja säännöksiä valmistellaan parhaillaan EU-direktiivien mukaisesti yhteistyössä kansainvälisten ja kansallisten komiteoiden kanssa, jotta aurinkoteknologian markkinoille tuloa saataisiin edistettyä harmonisoimalla standardeja. EU:n tekemien skenaarioiden mukaan aurinkokennojen kustannukset voivat laskea merkittävästi tulevina vuosina. Kun kustannukset vielä vuonna 1990 olivat 15 000 €/kW ja vuonna 2000 6 500 €/kW, niin vuonna 2010 niiden arvioidaan olevan 4 400 €/kW ja vuonna 2030 3 200 €/kW. (European Commission 2005.) Taulukossa 2 on esitetty julkisia aurinkokennoteknologian tutkimus- ja kehitystyön, demonstrointien ja markkinoiden tukemisen budjetteja maittain vuonna 2003. Suomen panostukset ovat olleet hyvin pieniä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.