Meidän isä tuottaa teidänkin isän sähköt http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article346605.ece

Meidän isä tuottaa teidänkin isän sähköt

Suomen uusi tulevaisuus? Pasi Hurri kulkee viiden kilowatin tuulimyllyllään uuden trendin eturintamassa, mutta tänäänkään ei tuule. "Tuulisähkön tuotanto on arvaamatonta ja satunnaista", hän sanoo.

[Kuva: Antti Mannermaa]

Energiamarkkinoille hiipii uusi trendi. Omakotitalojen, maatilojen ja pienten teollisuuskiinteistöjen omistajien kiinnostus omaan sähkön tuotantoon, lähisähköön, on heräämässä.

Tähän asti sadat suomalaiset ovat ladanneet akkuja purjeveneitä ja mökkejä varten pienten tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien avulla.

Uutta on kuluttajien kiinnostus astetta isompiin sähkön ja lämmön mikrolaitoksiin ja niiden liittämiseen sähköverkkoon. Esimerkiksi kolmen–viiden kilowatin tuulimyllyjen kysyntä on kasvussa.

Suomessa mikrotuotannon yleistymistä tutkineen Ina Lehdon mukaan sähköyhtiöt saavat yhä enemmän kyselyjä mikrolaitosten liittämisestä sähköverkkoon.

Verkkoon liitettyjä tuulimyllyjä on kuitenkin vasta parikymmentä ja maatilojen biovoimaloita kymmenkunta. Määrä on vähäinen 3,5 miljoonan sähkön käyttöpaikan joukossa.

”Kun verkkoon liitettyjen laitosten määrä kasvaa muutamaan sataan ja käytännöt tulevat kaikille tutuiksi, voi uusien asennusten määrä kasvaa jyrkästikin”, Lehto arvioi.

Hän uskoo varsinkin tuulivoimaloiden ja myös aurinkopaneelijärjestelmien yleistyvän kotitalouksissa.

Sähkönkäyttäjät haluavat pienentää sähkölaskuaan. Samalla säästää myös sähkön siirtomaksuissa. Ajanhenki puhuu ilmiön yleistymisen puolesta.

Tuuleeko tarpeeksi?

Vuonna 2005 aloittanut Tuulivoimala.com Finland on myynyt mökkikäyttöön tuhatkunta 200 watin – 2 kilowatin tuulimyllyä. Se on yksi Suomen kymmenestä tuulimyllyjen maahantuojista.

”Viime vuoden aikana kiinnostus on kääntynyt isompiin, 5 – 20 kilowatin voimaloihin. Asiakkaat haluavat korvata kallistuvaa sähköä”, tekninen myyntipäällikkö Tomi Räisä kertoo.

Jopa kerrostaloasukkaiden kiinnostus viriää. ”Olemme juuri tehneet tarjouksen kolmeen kerrostalokohteeseen.”

Marraskuun aamu Inkoossa Itämeren äärellä. Pasi Hurrin omakotitalon pihassa jököttävän tuulivoimalan siiven lavat eivät liikahda senttiäkään.

Kiinalaisvalmisteisessa 12,5 metriä korkeassa viiden kilowatin tuulivoimalassa ei ole sinänsä vikaa, mutta olosuhteissa on: Tontilla tuulee harvoin kunnolla. Tänään riittää sumua ja kosteutta, mutta ei tuulta.

Talo sijaitsee vain puolen kilometrin päässä merenrannasta. Siellä luulisi tuulevan. ”Parhaimmillaan tuulta riittää parin hehkulampun verran”, Hurri kuitenkin kertoo.

Hurri on sijoittanut 80 000 euroa vuonna 2007 rakennetun omakotitalonsa energiajärjestelmiin.

Tuulimyllyn lisäksi löytyy aurinkokeräimiä, maalämpöpumppu ja puuta polttava kattila.

”Myönteisin yllätys ovat aurinkokeräimet, jotka tuottavat mukavasti energiaa maaliskuusta lokakuun alkuun. Energiaa syntyy, vaikka itse pitäisinkin päivää varjoisana”, hän kertoo.

Talonsa energiajärjestelmiä Hurri ohjaa ja seuraa läppärin kautta käytettävän mittausjärjestelmän avulla.

Mittausjärjestelmä on Hurrin johtaman yrityksen Basenin uusin aluelaajennus. Kolmen miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Basenin suurin asiakasryhmä ovat tietoliikenneoperaattorit.

”Omavaraisuus ja päästöttömyys ovat vahva vaikutin”, Lehto sanoo.

Laitteet myös halpenevat. Kahden–kolmen kilowatin tuulimyllyn, verkkoonliityntälaitteen ja suojaukset saa 10 000-15 000 eurolla. Takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta. Siihen vaikuttavat tuuliolosuhteet ja sähkön hinta.
Säästöä sähkölaskuun

Tähän asti sähkön verkkoyhtiöillä ei ole ollut selvää käsitystä, miten toimia kasvavan kiinnostuksen kanssa. Energiateollisuus ry:ssä valmistuu marraskuussa verkostosuositus sähköyhtiöitä varten. Tuulivoimayhdistykseltä valmistuu taas kuluttajille tarkoitettu pientuulivoimalan hankintaopas vuoden loppuun mennessä. Yhdistykset lupaavat oppaistaan yhtenäisiä.

Sähköverkkoon liitettävän mikrovoimalan käyttöönotto vaatii yhteydenottoa omaan verkkoyhtiöön.

”Tärkein asia liittyy turvallisuuteen. Laitteisto täytyy asentaa oikein, eikä mikrovoimalan sähköä saa syöttää verkkoon, kun verkossa tehdään huoltotöitä. Muutoin huoltomiehet ovat hengenvaarassa”, Lehto kertoo.

Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan, voisiko mikrovoimalan ostaja saada energia-avustuksia.

Säästöjä jahtaava mikrovoimalan omistajaa kiinnostaa sekin, voisiko kuka tahansa myydä itse tuotettua sähköä sähkömarkkinoille. Energiateollisuus ry:n verkkojärjestelmien asiantuntija Elina Lehtomäki ei näe sille periaatteellista estettä.

”Sähköyhtiön kannalta ostomahdollisuus voisi olla myyntivaltti asiakkaiden saamiseksi”, Lehtomäki sanoo.

”Mikrotuotannon määrän pitäisi ensin kasvaa paljon suuremmaksi. Sitten jokin taho voisi kokeilla, onko ostaminen kannattavaa”, Lehto arvioi. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.
Varastointi ongelmana

Lähisähkön lisääntymiselle ei löydy arvostelijoita: se on uusiutuvaa sähköä, siitä ei synny hiilidioksidipäästöjä ja se on paikallista. Voisiko mikrotuotanto korvata myös kiistanalaista ydinvoimaa?

Jos Suomessa miljoona sähkön käyttäjää ottaisi käyttöön 1 kilowatin mikrovoimalan, syntyisi niistä yhteensä tuhannen megawatin tuotanto. Se vastaisi yhtä ydinvoimalaa.

”Niin kauan kun mikrotuotannon varastointia ei ole ratkaistu, ydinvoimalan korvaaminen on käytännössä hankalaa Suomen oloissa”, Lehto muistuttaa.

Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei voi myöskään säätää kulutuksen mukaan toisin kuin ydinsähköä.

Lehto arvioi kuitenkin, että ilmiö ruokkii itseään.

Tekniikan kehitys voi nopeutua, kun asiaan ohjataan lisää tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Omaa rumpuansa lyövät pienvoimaloiden kauppiaat.

Tuulimyllykauppias Tomi Räisän mukaan seuraavaksi yleistyvät 500 watin - 8 kilowatin hybridivoimalat. Niissä tuulivoimala yhdistyy aurinkopaneeleihin.