Jarmo Vähäsilta kirjoitti 14.3. sähkön hinnasta, https://www.blogger.com/comment.g?blogID=3856211862839019746&postID=748135012788122879

Jarmo Vähäsilta kirjoitti 14.3. sähkön hinnasta, Fortumin ahneudesta ja päästöoikeuksista. Viimemainituista tuskin moni kansalainen saa tolkkua. Sen sijaan sähkön hinnan nousua voi seurata, kun pitää sähkölaskut tallessa. Ja se panee miettimään.

Vuonna 2001 sähkön siirron Suomusjärvellä hoiti Elnova hintaan 5,05 senttiä/kWh. Perusmaksu oli 3,20 euroa/kk. Vuonna 2002 Elnova laski siirtohintaansa noin 2 euroa/kk, mikä nyt kuulostaa uskomattomalta. Seuraavana vuonna tällainen häirikkö oli poistettu markkinoilta, tilalle tuli Fortum.

Sähkömme tuottaa Lumituuli Oy:n tuulivoimala, josta saamme osakashintaan 4000 kWh vuodessa. Tarvitessamme lisää Ekosähkö Oy myy meille muuta vihreää sähköä. Vuonna 2001 tuulisähkö maksoi 4,00 senttiä/kWh. Sähkömme hinnaksi siirtoineen ja veroineen tuli 9,05 senttiä/kWh.

Nyt tuulisähkömme hinta on 5,20 senttiä/kWh, mutta Ekosähkö Oy laskuttaa siitä perusmaksuineen 5,58 senttiä/kWh. Fortumin siirtohinta veroineen on 6,91 senttiä/kWh. Sähkömme siirtoineen ja veroineen maksaa nyt 12,49 senttiä/kWh. Hinta on noussut kuudessa vuodessa 3,44 senttiä/kWh eli 38 % . Nousua on 5,5 % joka vuosi. Tällä vauhdilla sähkön hinta kaksinkertaistuu aina 13 vuoden välein.

Mistä sitten sähkölaskumme koostuu? Runsas neljännes on pelkästään Fortumin hiljalleen ylöspäin keplottelemaa perusmaksua. Se on nyt 12 euroa/kk, vuonna 2004 se oli 10 euroa/kk, vuonna 2003 Fortumin aloittaessa 6 euroa/kk ja vuonna 2002 Elnovan aikaan 3 euroa/kk.

Fortum on siis korottanut perusmaksunsa kuudessa vuodessa nelinkertaiseksi eikä tätä korotusta edes vaivauduta perustelemaan. Fortum laskuttaa nyt saman sähkömäärän siirrosta 75 % korkeampaa hintaa kuin Elnova vuonna 2001. Ekosähkö Oy keksi perusmaksun vasta vuonna 2003, jolloin se oli 70 senttiä/kk. Nyt se on 1,20 euroa/kk eli kymmenesosa Fortumin perimästä.

Mitä voisi tehdä? Entäpä jos alkaisi tuottaa itse lämmityssähköä pienellä 2 - 5 kW:n tehoisella tuulivoimalalla? Eikä pelkästään itselle, vaan lähellä oleville naapureillekin peruslämmöksi. Tai miksi ei suuremmalla voimalalla koko kylälle. Lämpöä tulisi silloin kun tuulee ja kuin ei tuule, niin silloin verkosta tai muilla energioilla.

Hiljalleen on oivallettu, että sisämaassakin tuulee aika mukavasti. Perustietoa tuulisuudesta ei Suomessa ole saatu kerättyä. On ollut joidenkin tahojen etu jarruttamalla asiaa vaikeuttaa tuulivoiman rakentamista maassamme. Nyt hallituksen ohjelmaan on vihdoin kirjattu tuuliatlaksen tekeminen. Tuuliatlas antaa mitattua tietoa maan eri osien tuulisuudesta, missä tuulee ja missä ei. Se on tuulivoiman suurempaa rakentamista aikovalle välttämätöntä perustietoa.

Pientä 2 - 5 kW voimalaa suunnitteleva voi luottaa maalaisjärkeensä ja omiin havaintoihinsa tuulisuudesta itselleen vaihtoehtoisissa paikoissa. Parhaat paikat ovat rannikoilla, korkeilla mäillä ja aina tuulen esteiden yläpuolella.

On esitetty uskottavia arvioita, että 3 kW tehoinen tuulivoimala tuottaisi vuodessa rannikoillamme 10.000 kWh ja sisämaassa 5.200 kWh. Tällaisen voimalan hinta säätölaitteineen on luokkaa 7.000 euroa. Takaisinmaksuaika ilman korkoja olisi siis 6 - 12 vuotta, jos verkkosähkön hinta on koko ajan 12 senttiä/kWh. Suuremman 5 kW tehoisen voimalan vastaavat luvut ovat 17.000 tai 8.700 kWh, hinta noin 10.000 euroa, takaisinmaksuajat 5 - 10 vuotta.

Kun verkkosähkön hinta jo nykyvauhdilla kaksinkertaistuu 13 vuodessa, takaisinmaksuajat lyhenevät oleellisesti. Kannattaa pistää Googleen sana "tuulivoima", lukea mitä on tarjolla, tilata esitteitä ja tehdä laskelmia sähkön hinnan jatkuva nousu huomioiden.

Parhaiten oma tuulivoimala lämmittää vesivaraajaa, jollainen on esim. kaikissa yösähkölle suunnitelluissa pientaloissa. Hyvä kohde on myös joissain taloissa oleva yösähköllä lämmitettäväksi rakennettu betonivälipohja vastuskaapeleineen. Tulisijaansa voi sijoittaa sähkövastukset jälkikäteenkin, mutta uutta rakennettaessa paremmin. Sähköpattereihinkin voi tuulisähkön ohjata, mutta tavanomaiset kevyet sähköpatterit eivät pysty varastoimaan lämpöä. Massavaraajia on tarjolla, noin 150 kg painoiseen saa sähköllä ladattua yli 20 kWh lämpöä.

Tuulisähköllä voisi tuottaa myös vetyä ja käyttää sitä lähivuosina markkinoille tulevissa polttokennoautoissa. Sellaisen täysin päästöttömän auton autoverokin olisi vain 4 %. Kuka osaisi laskea, onnistuisiko vedyntuotto pientuulivoimalan avulla, millaista tekniikkaa tarvittaisiin, mitä maksaisi. Entäpä sama asia kylämittakaavassa? Tässä olisi teknisen alan oppilaitoksille ja yrityksille yhteistyön aihetta. Ja kylätoimikunnille aihetta miettiä, olisiko oma tuulivoimala paikallaan edullisen lämmön ja sähkön tuottamiseksi.

Pekka Leppänen
SUOMUSJÄRVI

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa