http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/22000i/22800i_maalampopumppu.html

Rakennus- ja remonttitieto
MAALÄMPÖPUMPPU- ILMAINEN LÄMPÖ MAASTA, VEDESTÄ TAI KALLIOSTA

maal.jpg (15087 bytes)

Maalämpöpumppu ei ole kovin uusi keksintö. Niitä myytiin useisiin tuhansiin taloihin 1980-luvun alkupuolella. Energiahintasuhteiden muuttuessa ja osittain eräiden toimitusten huonon maineen vuoksi maalämpöpumppuja on myyty vain muutamia satoja viime vuosina. Suomessa pientaloissa on tällä hetkellä käytössä noin 10 000 maalämpöpumppua. Maalämpöpumput ovat nyt yleistymässä yhä pienempiin taloihin ja tontteihin oikean tehomitoituksen ja porakaivotekniikan myötä.

Ruotsissa maalämpöpumppuja on asennettu noin 300 000 kpl ja vuosittain siellä asennetaan 17 000 uutta pumppua. Ruotsissa on käytössä maa- sekä ilmalämpöpumppuja yhteensä 260 000 kpl, joilla säästetään energiaa kahden suurehkon voimalaitoksen verran. Ruotsi aikoo 15 vuoden aikana kaksinkertaistaa lämpöpumpputalouksien määrän.

Maalämpöpumppu siirtää maahan, kalliioon tai veteen varastoituneen aurinkoenergian talon lämmitysenergiaksi. Tätä ilmaista energiaa kerätään talteen putkistolla, jossa kiertää alkoholiliuos. Lämpöpumppu muuttaa energian jääkaapin tekniikalla käytettäväksi talon tai käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu toimii sähköllä. Jokaista lämpöpumpun käyttöenergiana käytettyä kilowattituntia kohden otetaan maasta, porakaivosta tai järvestä 2-3 ilmaista kilowattituntia. Maalämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi mitä alhaisempi jakelujärjestelmän lämpötila on. Niinpä yleistyvällä vesikiertoisella lattialämmityksellä päästään hyvin korkeaan hyötysuhteeseen. Lattialämmityksessä kiertävän veden lämpötila on alhainen, kovimmillakin pakkasilla menoveden lämpötilaksi riittää 35-40 astetta.

Maalämpöpumppu mitoitetaan yhä useammin osateholle, jolloin huipputehosta huolehditaan sähköllä tai öljy- tai puukattilalla. Kun lämpöpumpun lämpöteho on 50% talon huipputehosta, sillä tuotetaan 80-90% tarvittavasta vuosienergiasta. Lämpöpumppu on yleensä varustettu sähkövastuksilla, jotka kytkeytyvät automaattisesti käyttöön vuoden kylmimpinä pakkaspäivinä. Mitoitettaessa lämpöpumppu puolelle talon huipputehosta on 100-150 m2:n talon lämpöpumpun teho 3.5 kW-5 kW. Useasti maalämpöpumppu sisältää myös n. 150 litran lämpimän käyttöveden varaajan. Tällöin lämpöpumppu hoitaa sekä talon lämmityksen että lämpimän käyttöveden valmistuksen.

Maalämpö voidaan ottaa esim. porakaivosta, sillä kalliossa on tasainen lämpö ympäri vuoden. Lämmönkeruuputkisto upotetaan n. 70 -150 m:ä syvään porareikään. Tästä kaivosta voidaan ottaa myös käyttövesi. Porakaivo tehdään yleensä yhdessä työpäivässä.

Otettaessa varastoitunut lämpö pintamaasta upotetaan maahan muoviputki 100-150 cm:n syvyyteen. Maaputkisto tarvitsee tonttia 300-700 m2. Maaputkiston pituus määräytyy talon energiantarpeen mukaan.

Nykyiset uuden sukupolven maalämpöpumput ovat käyttövalmiita paketteja sisältäen: kompressorin, lämmönvaihtimet, liuoksen ja lämmityksen kiertopumput sekä ohjausautomatiikan. Pumppu on hiljainen ja sen voi sijoittaa joko tekniseen tilaan tai kodinhoitohuoneeseen.

Järjestelmä on energiataloudellinen, sillä lämpöpumppu hyödyntää luontoon varastoitua ilmaista aurinkoenergiaa. Kun talossa on lämpöpumppu, kaksi kolmasosaa talosi lämmöntarpeesta tulee luonnon omista elementeistä:maasta, vedestä tai kalliosta.